Hässäkkä

Paloauto matkalla Bauhausin avajaisiin

Heippa kurkkijat! Toivottavasti olette jo odotelleet, mitä Espooseen kuuluu. Kiitokset runsaista kommenteista tai lähinnä onnitteluista, taisi tulla kommenttien enkka näille sivuille.

Espoossa on ollut tänään hässäkkä, jota on odoteltu jo pitempään. Uusi megakokoinen Bauhaus avattiin Suomenojalle ja jo etukäteen varoiteltiin liikenneongelmista avajaispäivänä. Me siipan kanssa päätimme myös lähteä varmistamaan, että liike saadaan avattua ja menimme bussilla hiukan lähemmäksi tapahtumapaikkaa ja kävelimme muutaman kilometrin paikalle. Parkkipaikka oli todellakin täynnä ja tuntui tosi järkevältä olla liikkeellä jalkaisin. Ei muuta kuin sisään katselemaan saksalaisten ihmettä. Tavaraa oli valtavasti, näin sieluni silmin ne rekkajonot, joilla myymälää on täytetty jo monen viikon ajan. Me lähinnä pällistelimme ympäri liikettä, mitä kaikkea oli tarjolla, mutta ostoaikeita ei edes ollut. Kuka olisi jaksanut jonottaa kassalle tuntitolkulla. Juuri kun olimme tulossa ulos ovesta, alkoi kuulua kova kummallinen ulina ja pian tuli tiedotus, että liikkeessä on vaaratilanne ja kaikkien asiakkaiden täytyy poistua rauhallisesti ulos.Ulkona ulina kuului koko ajan ja seinässä pyöri punainen merkkivalo. Sitten alkoi tapahtua: kävellessämme pois piha-alueelta vastaan alkoi tulla hälytysajoneuvoja monesta suunnasta. Vähän kävi mielessä, että räjähtääkö koko liike vai onko vain automaattinen palohälytin lauennut. Mysteeriksi jäi, mitä siellä oikein tapahtui. Ehkäpäs huomisesta lehdestä sen voi lukea. Jokelan tragediaan jälkeen olen tullut vähän säikymmäksi: meilläkin voi tapahtua ihan mitä vain. Kaiken maailman pipipäät soittelevat pommiuhkauksia yms.Aika kamalalta tuntuisi ajatus, että tuollaisessa avajaisryysiksessä räjähtäisi.Että semmoiset avajaiset Bauhausilla. Se harmittaa sikanaan, että mulla oli digikamera taskussa ja unohdin, että olisi pitänyt alkaa heti dokumentoimaan. Yhden kuvan sain napattua paloautosta.

Kello on vajaat 17 ja täällä on jo pimeää, hurjaa. Päivällä oli todella aurinkoista ja aurinko häikäisi silmiä paistaessaan niin matalalta.Otin kävelyreissullamme muutamia luontokuvia, täytyy katella, kehtaako niitä laittaa tänne.

Tytär on toipumaan päin, antibiootti tuntuu tehonneen onneksi. On ollut hauskaa, kun tytärkin on pyörinyt tässä lähellä enemmän. Ensi yöksi hän aikoo mennä taas omaan kotiinsa. Muistan itsekin, että lapsena oli tosi kiire päästä kotiin, jos oli sairaana. Koti on se paikka, jossa kuuluisi saada sairastaa. Ainahan se ei tietenkään ole mahdollista. Espoossa toimii kunnallisena kotisairaala, joka saa työstään omaisilta todella hyvää palautetta. Ajatus on, että ihmisellä tulisi olla oikeus kuolla kotonaan niin tahtoessaan. Suuri kotisairaalan käyttäjäryhmä, ovat terminaalivaiheen syöpäpotilaat. Huh, menipäs vakavaksi.

Sain muuten muutaman synttärilahjankin, vaikka ne eivät suinkaan ole mikään välttämättömyys mun pirskeissä. Tyttäreltä ja siipalta sain hienon itsetehdyn mustan toilettilaukun, johon oli painettu merihevosen kuva ja neulottu sinisiä paljetteja. Laukun sisällä oli kolme pötäkkää Maraboun Smiliä (entinen Mintchoco)Tietävät, että ne on mun herkkua ja niihin liittyy monet muistot lapsuudesta, jolloin käytiin Haaparannassa "rasvareissulla" ja mie ostin muutamalla kruunullani aina Mintchocoa. Ystäväni T oli nähnyt paljon vaivaa ja toi mulle italialaisen keittokirjan, jota hän oli metsästänyt ympäri maailmaa käytettynä Amazonin kautta, kun siitä on painokset olleet loppu. Näyttää pätevältä opukselta ja kuvat ja ohjeet ovat hyvät ja perusteelliset- kylläkin englanniksi. Sitten mie sain Lahjakortin Lahden kaupunginteatteriin, jotta tulisi vierailtua kaupungissa ystävien vapaa-ajan asunnolla, jonne meitä on kutsuttu moneen otteeseen, mutta ei ole vielä reissu onnistunut. Täky on siis laskettu.

Sain myös ihania erikoisöljyjä ja balsamicoja ja tietenkin kukkia, suklaata ja viinejä. Eräs niistä viineistä tuli saatteella Meditaatioviini - ei ruoan kanssa. Ainakin sen pullon hinta on niin huikea, että se asettaa jo elämykselle melkoisesti odotuksia. Mutta parasta juhlissa on ehdottomasti se, että ystävät tulevat koolle ja saa vaihtaa ajatuksia ihmisten kanssa, joita arjessa tapaa harvoin.Kun kahden vuoden perästä juhlin pyöreitä, toivon että vieraita on niin paljon, että juhlia ei pidetä täällä kotona. Tanssibändin sijoittaminen tähän huusholliin saattaisi tuottaa ongelmia...Nyt on siis kaksi vuotta aikaa ideoida kunnon pippalot.

Tänään olisi ohjelmassa rauhallinen koti-ilta siipan kanssa. Ensin saunotaan ja sitten löhnötetään sohvalla. Kenties hiukan glögiä. Viikon päästä mulla on pikkujouluilta tiedossa, pianhan se viikko taas vierähtää juhlia odotellessa. Kivoja pikkujouluja ja muitakin bileitä kurkkijoille. Jos ei tule juhlakutsuja, niin järjestäkää juhlat itse. Niin miekin ruukaan tehdä.

Marraskuista rumuuden estetiikkaa