Joulupäivä- hiljainen päivä

Yksi tontuistamme on lintujen ystävä


Jouluaatto on jo takanapäin ja eletään hiljaista joulupäivää. Muistan lapsuudesta sen, että joulupäivä oli tosi pitkä ja tylsä päivä. Tylsä siksi, että oli saanut ihania joululahjoja, joita ei kuitenkaan saanut mennä näyttämään kavereille. Joulupäivänä ainakin meillä oli pakko olla vain ja ainoastaan kotona, ketään "vierasta" ei saanut häiritä ovikellon saati sitten puhelimen rimputuksella. Oliko teillä yhtä tiukkaa?

Tapaninpäivä olikin sitten vierailupäivä. Yleensä surautimme mummolaan, jonne oli noin 30 km matka. Omassa kodissa en ole enää perustanut tälläisiin juttuihin, rimpauttelen tai lähetän tekstareita hyville ystäville ihan milloin vain , jos sattuu hotsittamaan. Jouluaatto menikin loppujen lopuksi omalla porukalla, koska pian äidiksi tuleva ei enää uskaltanut lähteä kotoa ja kolottaakin vähän joka asennossa. Sellaista se on ,lapsen odottaminen viimeisillään. Itse ainakin muistan olleeni kovin sisäänpäinkääntynyt henkisesti jo viimeiset viikot. Mieli valmistautuu suureen muutokseen.

Olen mie ainakin ollut aika kiltti. Sain ihanan Nasun lahjaksi ja esitin suuresti yllättynyttä. Nasun olin tietty ostanut itelleni Anttilan viime hetken alesta -40%. Siipalta sain Ikihanat Loirin Ivalo ja Inari- levyt. Niitä sitten kuuntelin valtaistuimella löhöttäen, törpäkät korvilla pimeässä ja pehmeä Nasu kainalossa. Oli tunnelmaa. Siippa ja tytär kuulema nauroivat mulle olkkarissa, kun hoilasin parhaita biisejä mukana antaumuksella. En kuullut heidän nauruaan, hyvä niin. Saimme tyttären kanssa myös erittäin ekologisen ja hyvän lahjan. Siippa oli lahjoittanut nimissämme World Visionin kautta varat esikoulun perustamiseen johonkin köyhään maahan. Eläköön koulutus, varsinkin tyttöjen ja naisten koulutus, koska se toimii tutkitusti koko perheen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tytär oli löytänyt mulle suloiset sisätossut, vaaleanpunaiset ja palloiset.




Nasu-ystäväni jakaa kanssani valtaistuimen ja tykkää Loirista

Koko tonttukööri hommissaan

Ruokapuoli toimi hyvin. Laitettiin vain sitä, mikä meille oikeasti maistuu. Alkupaloina rosollia, sienisalaattia, viherpippurimaksapateeta, suutarinlohta, itse tehtyä sinappisilliä, mäti-smetana-sipulia, graavisiikaa. Pääruokana puikulaperunoita, imellettyä perunalaatikkoa, perinnekinkkua, poronpaistia, sienikastiketta, purkkiherneitä. Jälkkärinä lakkarahkaa ja juustoja Eisweinin kera. Tällä safkalla selvittiin mukavasti. Pullo chileläistä punaviiniä meni ja runsaasti kivennäisvettä. Illan viimeisenä kippasin tölkin olutta, kun juustoista tuli kova jano. Oli aika suolaisia juustoja, varsinkin se herkullinen ranskalainen sinihomejuusto, nam.

Tänään meille tulee ruokavieraita, jihuu. Laitetaan taas safkat pöytään ja saadaan nyt syödä isommalla porukalla. Kyllä jouluna on kiva jos ja kun porukkaa on vähän enemmän. Tytär on innokkaana lukenut kaikki välit. "Työn alla" näkyy olevan Stephenie Meyerin New moon, joka on kuulema jatko-osa, ekan nimi taisi olla Twilight. Tytär kehuu, lukee sitä englanniksi. Mie sain loppuun sen Pepi Reinikaisen "Täyttyvä matala" Tykkäsin kyllä, mutta ei ole ihan helposti selitettävissä oleva kirja.

Tässä välissä meillä kävi hauskat ruokavieraat, pari äitiä, joiden lapset olivat isillä (ex-miehillä) joulun ajan. Ruoka maistui taas mainiolta ja lisänä eilisiin ruokiin, oli toisen ystävän itse tekemä porkkanalaatikko ja marjajäädyke, joka tarjottiin karpaloiden ja kinuskikastikkeen kera.
Hyvässä seurassa hyvä ruoka maistuu ,jos mahdollista, vielä paremmalta, kiitos T ja M! Bonuksena lähetimme koiralle poronpaistin keskeltä löytyneen luun. Toivottavasti siitä on iloa eräällä Novascotian noutajalle.

Alkaa olla tämä joulu pulkassa. Vatsa tuntuu tynnyriltä ja mieli on hyvä. Nyt sukellan sänkyyn lukemaan seuraavana vuorossa olevaa kirjaa, joka on Tuula-Liina Variksen "Toshiro Mifunen tiikeri" Olen lukenut paljonkin Varista ja tähän mennessä olen aina tykännyt.

Iloisia kohtaamisia ja tapaamisia myös teidän Tapaninpäivälle!

Joulupäiväaamu läheisessä marinassa, puoliksi uponnut troolari

Venepaikat ammottavat tyhjyyttään, kunhan Vappu joutuu

...venosen mieli....