maanantai 10. joulukuuta 2007

Terveiset Sveitsistä


Näkymä Zurich-järvelle illan hämyssä

Palasimme kotiin viime yönä- väsyneinä, mutta tyytyväisinä. Lomanen irrotti mukavasti arjesta ja kaukana näkyvissä maisemissa silmä lepää.

Ystävämme asuvat rinteessä lähellä Zurich-järveä ja koko seinän ikkunat avaavat upeat näköalat yli järven, jossa näkyy useita pikkukaupunkeja ja kyliä. Etelässä järven päässä taas näkyvät lumihuippuiset vuoret.



Tämä koti ei tauluja kaipaa, onneksi ikkunat ovat isot

Seurasimme Suomen telkkarista Itsenäisyyspäivän juhlia kuoharilasien kera ja olo oli niin suomalainen. Linnanjuhlat tuli paremmin seurattua kuin kotosalla. Varsinaisia juhlia vietimme sitten lauantaina, jolloin vieraiksi tuli 7 pariskuntaa ja muutama lapsi. "Kätevät emännät" väänsivät ihania cocktailpaloja samppanjan kera tarjottavaksi. Talon emäntähän oli tehnyt meille listan Suomesta tuotavista elintarvikkeista ja lähes kaiken toivotun veimme mukana matkalaukuissamme. Tarjolla oli siis niin suomalaisia tuotteita: hapankorppuja, ruisleipäsiä, lohta, siianmätiä, kylmäsavuporoa, karjalanpiirakoita munavoilla etc. Hyvin näytti vieraille maistuvan niin hiukopalat kuin samppanjakin. Jälkkärinä tarjottiin leipäjuustoa lakkahillon kera. Kaikki oli tosi herkullista ja oli hauskaa duunata porukalla pippaloita. Me rouvat keskityimme ruokapuoleen ja talon isäntä siivoukseen ja koristeluun, siippa taas pisti pystyyn yhtä tietokonetta sillä aikaa. Otimme aina välillä kylmää valkkaria telkkarikokkityyliin siinä leipiä väkertäessämme.


90- vuotiasta Suomea onnitellen!


Torstaina teimme pienen autoretken aika lähellä olevaan Einsiedelnin luostariin, jossa on kuuluisa musta madonna. Upea luostarirakennus ja aivan kirkon edestä alkoi joulumarkkina-alue. Joulumarkkinoilla lähinnä katselimme tarjontaa, paitsi että söimme valkoiset vasikanlihamakkarat Gluhweinin kera. Ostin sieltä joulumarkkinoilta yhden lasisen joulukoristeen, mulla on nimittäin tapana tuoda reissuiltani joku joulukoriste. Ne on sopivan pieniä tuotavia ja niiden myötä voi aina muistella, millainen mikäkin reissu oli. Nyt siis joulukuustamme tulee koristamaan pieni sinivalkoinen lasitalo. Itsenäisyyspäivän kunniaksi ostin juuri sen, pysyy paremmin mielessä tämä reissu.






Majapaikkamme sijaitsi lähellä Lindtin suklaatehdasta ja siitä seurasi se, että vähän mopo karkasi käsistä. Tuli ostettua suklaata reippaanpuoleisesti, ehkä yhteensä noin 5 kg. Suurin osa siitä kyllä laitetaan jakoon tuttaville ja työkavereille, mutta taitaapa osa päätyä omaankin suuhun. Appenzeller- juustoa ostimme myös mukaan kahta eri laatua, se on meistä niin herkkua. Hauskana kuriositeettina tuli ostettua 4 hengen raclette-pannu Jelmoli- tavaratalosta, jossa se oli huisissa alessa, maksoi 50 Sveitsin frangia. Että tälläista. Oli matkalaukuissa mukavasti tilaa, kun jäi niin paljon ruokatavaraa toiseen päähän.


Perjantai-aamupäivän kiertelimme siipan kanssa Zurichin kaupungissa, mutta ei se tehnyt kovinkaan vaikutusta. Kauniimpiakin kaupunkeja Euroopasta löytyy, tosin ei mikään paikka ole parhaimmillaan näin joulukuusta. Jouluvalot olivat tyylikkäät, mutta jouluisia ikkunoita oli aika vähän katsottavissa. Sikäläiset tavaratalot tuntuivat meikäläisen makuun turhankin prameilta: paljon esillä kristallikruunuja ja muuta tingel- tangelsälää. Hinnat olivat ainakin yhtä rasvaiset kuin Suomessakin, joiltain osin kalliimpaa ja joiltain halvempaa. Ne joulumarkkinakojut ovat aika viehättäviä ja niitä tuntuu löytyvän vähän joka kylästä ja kaupungista.




Zurichin suuri kello kujan päässä


Parasta reisussa oli taas kuitenkin ystävien tapaaminen. Nämäkin ystävät ovat laukottaneet meitä ympäri maailmaa, olemme tavanneet heitä paitsi Suomessa, myös Hong Kongissa, Saksassa, Italiassa ja nyt Sveitsissä. Kiva, kun on sellaisia ystäviä maailmalla, joiden mukana pääsee vähän lähemmäs paikallista meininkiä. Mielenkiintoista on, missä kummissa paikoissa tulemmekaan heitä vielä tapaamaan...

Väsyttää aika lailla , kun reissuissa tulee nukuttua normaalia vähemmän, siis yöunet jäävät alle 9 tunnin, jonka meitsi vaatii kondiksessa pysymiseen. Tänään on kuitenkin pinnisteltävä, menemme nimittäin joulukonserttiin illaksi. Mutta se on uusi juttu. Nyt lataan tänne vielä muutaman kuvan reissusta. Suurkiitokset koko Orava-perheelle sinne Sveitsiin, jos satutte tämän lukemaan. Oli taas kerran ylellistä ja ihanaa olla vierainanne. Pikaista paranemista Pikku-Kurrelle!

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos raportista! Kiva nähdä kuvia Zürichistä. Kävin siellä viimeksi muutama vuosi sitten ja vasta silloin löysin vanhan kaupungin, joka oli juuri minun mieleeni viehättävä, pieni ja ahdas. Nuorena tuli kuljettua vain muualla keskustassa. Upeita nuo Alpit!

Anonyymi kirjoitti...

Alpit ikkunan takana, se on ihan unelmaa. Vuorissa on jotakin tosi kiehtovaa.
Kivan kuuloinen matka, joskus voisi tosiaan piipahtaa pitkän viikonlopun muuallakin Euroopassa.
Suklaatehdas naapurissa, mikä painajainen..
5 kiloa suklaatahan on ihan sopivasti, t. nimim. 300 g levy menossa juuri nyt..

Vicki Li kirjoitti...

Heipsan Katriina ja Hopsu, uskolliset kommentoijat! Taas ollaan arjessa vahvasti kiinni täälläkin. Kävin kattelemassa poropaistia jouluksi, mutta vielä ei kannata ostaa. Jos teette kinkkua niin millaista? Mulla on kinkkuhommat huonosti hallussa. Mikä olisi hyvä, jos haluaisi sellaisen vanhanaikaisen makuisen, kun kunnon silavaa ei taida olla enää missään.

Anonyymi kirjoitti...

Me hankittiin viime vuonna kinkku Wotkinin lihatukusta (Sörnäisten Tukkutorilla) ja sieltä on käytännössä ostettu kaikki muukin liha jo useamman vuoden ajan. Kinkku oli hyvä ja perinteinen. Nyt tilattiin sieltä jo valmiiksi pikkukinkku ja paistettuna niin pääsee vähän vielä helpommalla. Ei muuta kuin kotona sinappihuntu päälle.

Teillä olis sitten suklaatia, pitäsköhän tulla käymään?!

Vicki Li kirjoitti...

Jesh,kandee tulla käymään, jos suklaahammasta kolottaa. Täältä sitä herkkua löytyy. Se Wotkin on hiton kaukana täältä lännestä. Järjestyisikö kinkulle kuljetus, jos tilaisin??

Olivia kirjoitti...

Hei Vicki !
Itsenäisyyspäivän tunnelma oli minulle jotenkin käsin kosketeltavaa.
Itse aikoinaan vuosia ulkomailla asuneena vietin itsenäisyyspäiviä aina sinivalkoisten kattausten kera.Tarjottavana oli, jos mahdollista, jotain hyvin suomalaista.
Olette varmasti ilahduttaneet vierailuperhettänne tosi lämpimästi.
Samoin kutsuvieraat siellä saivat jotain ainutlaatuista.
Asui misssä tahansa, pohjalla jokaisella piilee aina se suomalainen ja suomalaisuuus,jota haluaa jossain määrin vaalia.
Upealla paikalla nuo sinun tuttavasi asuvat.Järvi-vesistömaisema on yksi niistä kolmesta, mitä ei koskaan väsy katsomaan. Kaksi muuta ovat nuoti-takkatuli ja nukkuvan lapsen kasvot.

Vicki Li kirjoitti...

Heipsan Olivia, hauska taas kuulla sinusta, että olet "langoilla" Miten Savonmualla valmistellaan joulua, mikä on oleellisinta?

Jäin oikein miettimään noita sun kohteita, joita ei väsy katselemaan.Revontulet ovat myös sellainen ilmestys.Vuosia sitten vietimme itsenäisyyspäivää Äkäslompolossa paukkupakkasissa. Kylältä sammutettiin kaikki tievalot ja tilalle laitettiin kynttilä-jäälyhdyt ja taivaalla roihusi valtavat revontulet. Sitä ei unohda.

Olivia kirjoitti...

Nyt panit pahan ! Siis, ei olla pahemmin valmisteltu. Nykyisin osaan jo aika paljon laistella ja tehdä olemisen helpoksi.
Toki koti on "koristeltu " 1. pvä ja kynttilöitä, takkaa polteltu, mutta siihen se jääkin.Koristeita olen minäkin muuten hankkinut aina matkoiltani.Niitä tykkään myös viedä tuliaisiksi jos en tiedä kyseisten emäntien makua. Joulukoristeita kun ei tartte sitten pitää aina esillä.

Matkustamme taas jouluna pariksi viikoksi. Viime vuonna olimme siellä teidän "naapurissa" kakkoskodissa joulun vietossa. Ostimme herkkuja Stokkan-herkusta ja SUOLASIN ITSE kinkun. Halusimme kotimaisen, ei pakasteen ja tosi miedosti suolatun. Hyvin onnistui!

Kyllähän se hauskinta on se rennosti löhöily uudessa yöpuvussa pitkin päivää hyvän kirjan parissa ja suklaata ja suolaista vuorotellen mutustaen, jos kotosalla milloin on oltu.

Kävin muuten siellä naapurissa juuri, -vajaan vuorokauden viihdyin ja eilen tultiin kotiin. Niitä villakoiria tuli taas hieman metsästeltyä ja kurinpalautusta pidettyä.

Kuulostaa hienolta tuo Äkäslompolon kuvaus. Ja siellähän ne sinullakin oli, ne tuli elementit lyhtyjen ja revontulien muodossa.