Lupsakkaa lauantaita

Siipan perjantai-illan salaatti , ei ihan kevyttä

Tytär tuli syömään siikaa ja nyt ne siipan kanssa katsovat yhdessä elokuvaa, kuulema ihan kieli poskessa tehtyä "From dusk till dawn", jossa Tarantino kuulema näytelee. Siippa nauttii, kun on elokuvan katseluseuraa. Mie en juurikaan viitti elokuvia katella, ei vaan jaksa kiinnostaa. Mulla on aina jotain mielenkiintoisempaa tekemistä, kuin istuminen töllön edessä. Esimerkiksi tämä bloggaaminen. Ehkä osansa tässä on silläkin, että eläydyn väliin niin täysillä, että mua rupiaa itkettämään ja sitten nuo kaksi aina nauravat mulle. Jännittäviä juttuja en voi katsoa myöhään, menee unet piloille, ihan niin kuin pikkulapsilla. Mie tiiän heikkouteni ja osaan varoa tiettyjä asioita. Mulla soi tässä taustalla Maija Vilkkumaa. Ostin tänään Anttilasta hyvästä alesta "Totuutta ja tehtävää" CD:n ja mukana on oikein DVD. Sen voin joskus kattoa. Oltiin siipan kanssa kattomassa Maijaa livenä joskus kesällä, oli hyvä konsertti. Aika monet bloggaajanaiset tuntuvat tietävän paljon elokuvista, harvoin pystyn heittämään kommenttia niihin keskusteluihin. Tästä sivistymättömyydestä minua kiusataan usein perhepiirissä.

Kävimme tänään maakuntamatkalla Vantaalla. Siellä oli hyvä divari, josta saimme muutaman kirjan, joita tässä on metsästetty jonkun aikaa. Vihdoinkin sain Henriksonin "Antiikin tarinoita" molemmat osat ja siippa sai Sven Hedinin: "Elämäni tutkimusmatkailijana" Noita antiikin tarinoita rakastan. Niissä on mieletön imu mun mielestä. Tarinoissa ja saduissa ylipäätänsä on paljon salattua viisautta. Mie itse kuvitan kaikki lukemani tarinat päässäni ja ne on todellakin paljon mielenkiintoisempia kuin elokuvat. Mulla meni monta vuotta, ennen kuin älysin, miksi kaikki lapset eivät nauti saduista. Olen sitä mieltä, että kaikki eivät kykene muodostamaan helposti näitä mielenkuvia ja silloin tarinat ovat vain sanoja ja ääntä- tylsää. En tiedä, voiko sitä opettaa, vai onko se vain osa psyyken rakennetta. Olen itse ilmeisesti hyvinkin visuaalinen ihminen, kaikki ajatteluni on visuaalista. Myös uneni ovat aina värillisiä ja niitä on paljon. Tytär on samanlainen, hänelle on kyllä luettu ihan pienestä paljon. Luimme C.S. Lewisin Narnia-sarjan läpi eka kerran kun tytär oli 5-vuotias. Kirjoista puheenollen: sain nyt lainaan Juha Itkosen: "Kohti " ja taas kerran Itkosen kieli ja kirjan juoni minua puhuttelee.

Paino ei osoita mitään merkkejä vielä kääntymisestään laskuun. Nyppii. Mutta toki kokemuksesta tiedän, että kestää kolme viikkoa ennenkuin jotain tapahtuu.Mulla paino ei tipu helposti ja ei se kyllä nousekaan kovin nopeasti. Vain se on varmaa, että paino nousee hiipien koko ajan, jos ei koko ajan vähennä kalorien mättämistä. Johtuu aineenvaihdunnan hidastumisesta, eli todellakin koko ajan pitää vähentää syömistä tai vaihtoehtoisesti kuluttaa enemmän, että EI LIHOISI. Yli nelikymppinen on siis lihomisautomaatti, vaikkei yhtään lisäisi syömistä. =0

Työnohjauspyyntöjä on yllättäen tullut paljon nyt vuodenvaihteen jälkeen. Hyvä tietty, että mulla tuntuu työt lisääntyvän, jos tälle alalle meinaan jäädä ja tästä leipäni ansaita. Tosi paljon nämä työt tulee ikäänkuin tiskin alta: joku on suositellut jollekin toiselle jne. On todella vaikeaa saada alan töitä, jos et tunne ketään firmasta, johon to:a haetaan. Ei haluta ostaa sikaa säkissä ja rahalle halutaan saada vastinetta.

Nyt alkaa kahvihammasta kolottamaan. Yhden keksin kyllä otan kaffen kanssa, muuten en ala millekään. Elämä ilman pieniä makunautintoja on tylsää ja harmaata. Ei sitä jaksa. Se on talvi taas ohi näiltä näkymin. Loputkin alkuviikon lumesta sulivat eilen,taas ollaan siis loskassa tallaajia. Nauttikaapas te kurkkijat, joiden ympäristössä on lunta. Lumi alkaa olla kohta Suomessakin katoava luonnonvara. Näin Madventureissa, kun pojat kävi lumilautailemassa Sambian aavikolla. Ehkä Suomeenkin tulee kohta soramonttuihin laskettelubisnestä, kun lunta ei tunnu tulevan.

Vielä kerran honeypomelo, joka kirvoitti paljon kommentteja