Hiroshima

Yksityiskohta 1000 kurjen tytön patsaasta

Melko moni ihminen kysyy, kun kuulee minun käyneen Japanissa, että kävinkö Hiroshimassa. Kävimme Hiroshimassa päiväretkellä Shinkansenilla ja asemalla meitä oli sitten vastassa Juki-opas ja bussi.

Bussi matkoilla oli aikaa harjoitella origamia, tulossa on samurai-hattu


Miyajiman kuuluisa portti

Aloitimme tutustumiskierroksen Itsukushiman pyhäköstä Miyajiman saarelta. Kyseinen saari on suuren luokan turistikohde ja sen pyhäkön portti on yksi tavallisimpia kuvauskohteita. Nousuveden aikaan portti ikäänkuin kelluu veden päällä ja laskuveden aikaan, se on kuivalla maalla. Täytyy sanoa, että tuohon mennessä olimme jo käyneet niin monella shrinella, että tämä ei sen kummempaa vaikutusta tehnyt. Sen sijaan hyvän vaikutuksen teki saarella syöty lounas: aluksi grillattuja ostereita ja pääruokana sikäläistä "pizzaa" eli aivan ohuen lättysen päällä paljon nuudelia ja sittenvielä siinä kaikenlaista: sipulia, kaalia, pekonia ym. niin kuin pyttipannukamaa. Oli oikein maukasta ja nälkä lähti. Mie en ole ennen syönyt ostereita, mutta nämä grillatut olivat oikeasti ihan hyviä härskistä ulkonäöstä huolimatta.

Hmmm...ostereita

Itsukushiman shrine

Hiroshiman pommista säilynyt rakennus

Samassa linjassa muistokaari, ikuinen tuli ja säilynyt dome

Jälkiruoaksi ostimme oikeaa jamaikalaista Blue Mountain kahvia, joka jauhettiin pavuista siinä silmien edessä ja suodatettiin suoraan kuppiin. Oli hyvää ja tyyristäkin eli 700 jeniä kuppi, mutta siltikin sen väärti. Suomesta ei edes saa Blue Mountain kahvia kovin monesta paikkaa. Kahvin kanssa nautittiin saaren omia pikkuleipiä, sellaisia vaahteranlehden mallisia taikinapalleroita, joissa oli monenlaisia täytteitä.

Saari retken jälkeen oli sitten tutustuminen Peace Memorial puistoon, joka oli sanalla sanoen: VAIKUTTAVA. Hiroshimassahan pommi räjähti 6.8.1945 klo 8.15. Silloin aika pysähtyi ja historiaan kirjoitettiin todella musta lehti. Aikaa on kulunut jo niin paljon, että ulkonaisesti Hiroshima ei eroa muista Japanin kaupungeista. Ensin katseltiin se säilynyt rakennus (Dome) ja sitten käveltiin puistossa ja lopuksi oli museokierros, joka alkoi puolen tunnin videolla tapahtumista. Pommin räjähdyksestähän säilyi muistaakseni 9 rakennusta, mutta vain tämä yksi on säästetty jälkipolville. Hiljaiseksi veti. Puiston alueelle momet ryhmät esim.koululaiset ja opiskelijat olivat tehneet omia muistopaikkojaan. Yksi kuuluisimista on nuoren säteilysairauteen kuolleen tytön patsas. Hän uskoi paranevansa, jos taittaa 1000 paperikurkea. Tyttö kuoli, mutta tuhannet ja taas tuhannet koululaiset vievät hänen muistopatsaalleen paperikurkia.

1000 kurjen tytön patsas, kopperoissa ympärillä oli paperikurkia ympäri maailmaa

Patsaan alla oli metallikurki, jonka yläpuoliseen kelloon varpuspariskunta oli tehnyt pesänsä

Enpäs muista olleeni ennen museossa, jossa ihmiset kulkisivat niin hiljaa. Ei siinä voinut muuta kuin lukea faktoja ja tutustua esineisiin. Sulaneisiin kelloihin ja lasipulloihin, valokuviin ja kaikkeen siihen vähään mitä jäi jäljelle. Ulkonaisesti Hiroshiman kaupunki on nykyään erittäin kaunis. Saattaa olla, että siihen on erityisesti panostettu.

Laitan tähän lopuksi vielä yhden kuvan shrinen portista.