Kesää kohti

Vanhojen tissien muistolle. Vasen roikkui vielä alempana. Erehtymisen välttämiseksi tiedoksi, että kuvassa on vanhat tissit eli ennen pienennysleikkausta otettu kuva.

Mulla oli vuosipäivä torstaina eli tasan vuosi tuli täyteen näillä "uusilla tisuilla". Samalle päivälle osui myös vuositarkastus ja minut leikannut plastiikkakirurgi tsekkasi työnsä tulokset. Hän oli muuten oikein tyytyväinen (niin kuin minäkin) mutta totesi, että keloidisten arpien vuoksi on silikonilaastarihoitoa jatkettava vielä ainakin 3kk. Mulle annettiin uusi tsekkausaika elokuun loppuun ja jos siihen mennessä arvet eivät ole selvästi kohentuneet, aloitetaan kortisonihoito. Mitä lienee tarkoittaa, en edes uskaltanut kysyä... Kerroin kirurgille, että huolellisesti dokumentoidut kotikuvat poistuivat vahingossa bittitaivaaseen ja kysyin , olisko minun mitenkään mahdollista saada kopioita niistä hänen ottamistaan kuvista. Hän lupasi hoitaa asian ja mie ajattelin, että noinkohan onnistuu... Yllätys oli todella suuri, että jo seuraavana päivänä eli perjantaina mulle tuli iso kirjekuori Husista ja sisällä oli todentotta hyvät selkeät kuvat rinnoistani ennen leikkausta. Uskomattoman nopeaa ja hyvää palvelua. Mutta ne kuvat... Hitsi, mie olin jo unohtanut, millaiset lämyskät ne rinnat oli. Ei ole ikävä ja kannattaa katella niitä kuvia, jos oikein mässätyttää. Saattaapi mennä mässäyshimo ohi. En niitä tänne blogiin kumminkaan laita, mutta näytän sinulle henkilökohtaisesti kuvat, jos olet harkitsemassa leikkausta ja tarvit uskonvahvistusta. Helsingin Kauppatorilla varmaan ihmetellään kohta pöytää, jossa tutkitaan intensiivisesti valokuvia...

Miehän olen jo käyttänyt näitä arpihoitolaastereita puoli vuotta, mutta mielestäni vaste on ollut heikko. Jätin sitten Japanin reissulla "asentamatta" uudet teipit, kun kävimme eka kerran kylpylässä. Ne arpilaastarit on aika kalliita, se kahden viikon laatta maksaa 19,50€, Tallinnasta sai huomattavasti halvemmalla, mutta kun ei ole sinne nyt menoa. Tottelen tohtoria ja käytän vielä sinne seuraavaan tsekkaukseen. Edelleenkään mua itteäni arvet eivät häiritse muuten, kuin aiheuttamalla ajoittain helvetinmoista kutinaa. Siippa taas näkee arvet omasta näkökulmastaan paremmin ja on sitä mieltä, että on ne hoidettava kunnialla loppuu

Törmäsin häkellyttävään näkyyn metrossa työmatkalla. Enkelikö se on?

Ei sentään enkeli, mutta enkelien sukua. Luonnontieteellinen museo on pitkään ollut remontissa ja nyt se vihdoin aukesi uudestaan männä viikolla. Kaksi työntekijää kuljetti metrossa kahta valtavaa joutsenta, jotka olivat olleet kunnostettavina. Tämä parivaljakko herätti todella ihmisten kiinnostuksen. Saattaa olla, että kyseessä olikin museon mainoskikka. Metron kuljettaja ei tempauksesta ilahtunut. Kaksikko joutsenineen vaihtoi aina asemien välillä vaunua ja Hakaniemen kohdalla metrossa kuului kuivakka kuulutus "siivekkäille" että mitä he seilaavat eri vaunuissa lintuinensa pahimpaan ruuhka-aikaan. Jos seilaaminen ei lopu, niin kuljettaja kutsuu seuraavalle asemalle vartijat poistamaan ko . matkustajat lintuineen. Että näin iloisesti metrossa. Minusta matkustajat eivät olleet lainkaan ärtyneitä linnuista vaan pikemminkin erittäin kiinnostuneita, mutta jostain syystä naispuolisella metronkuljettajalla oli pipo jotenkin tiukalla. Kerrankin työmatkalla oli oikeasti jotain kiinnostavaa kuvattavaa ja mulla oli vielä kamera mukana, jes!

Metsä- tai keto-orvokkien kukinta on jo täydessä vauhdissa

Teimme tänään siipan kanssa pyöräretken ympäri Espoonlahden pohjukan ja viimeisenä kävimme Lasilaakson luonnonsuojelualueella eka kerran tälle keväälle. Lintujen pesintä oli jo täysillä menossa. Läheltä emme lintuja nähneet, mutta kiikareilla näkyi kyhmyjoutsenia ja silkkiuikkuja lokkien ja varisten lisäksi. Se on muuten todella ihana keidaspaikka, luonto on valtavan rehevä ja linnut laulaa täyttä kurkkua. Kuvat puhuvat enemmän kuin sanat. Tämän päivän pyöräretken satoa:


Onkija Kirkkonummen Sundsbergissä





Mankinjoki

Lasilaakson omenapuut olivat kukassa

Vicki Li tiirailee lintuja

Espoonlahden pohjukkaa

Suloinen metsä täynnä linnunlaulua

On siellä lintujakin