Jännä huomata, että olen niin nykyhetkessä elävä ihminen, että mun ei ole ihan helppoa palata lomareissusta kirjoitteluun, kun olen palannut reissulta jo viikko sitten. Mutta yritetään, sillä näin olen tulkinnut, että kurkkijoista on kiva näitä Itävallan maisemia katella.
Yksi hutteistä, joilla vierailimmeYksi asian pitää oikoa, en siinä suoranaisesti ole valehdellut, mutta olen jättänyt jotakin kertomatta. Moneen kertaan olen siunaillut sitä, miten kovaa pyykinpesuhomma on reissun jälkeen. Olen jättänyt mainitsematta, kuka ne pyykit pesi. Vastaus on tässä: Siippa. Pientä gallupia: peseekö teidän siippanne pyykkiä vapaaehtoisesti? Kyllä miekin toki pesen pyykkiä, mutta nyt siippa otti asian haltuunsa, koska mulla oli heti seuraava päivä jo koulutusta. Kyllä siippa yleensäkin pesee pyykkiä, ainakin lähes yhtä usein kuin mie.
Vaelluspäiviä meillä oli kahdessa viikossa 9 eli muutakin tehtiin. Yhden päivän meillä oli vuokrapyörät (ilmaiset, koska se sisältyi Ötztal-korttiin, joka meillä oli 10 päiväksi) Yhden päivän vietimme autoillen Silvretta Alpenstrassella ja maisemia ihaillen. Se tie kulkee aika korkealla ja on maksullinen (11,50 € meidän kokonpanolla) Itävallassa on aika monia maksullisia teitä, maksuilla kai kuitataan niiden teiden tekoa, ylös on kallista tehdä.
Patojärvi siellä ylhäällä
Alastulo Silvretta Alpenstrassella oli melkoista ratin vääntöä. Onneksi sain vain istua vieressä.Yksi huippu mulla jäi sitten saavuttamatta, koska jalkani olivat liian lyhyet tai käsissäni oli liian vähän voimaa vetää itseni vaijerivarmistusta pitkin ylös yksi hankala kohta. Siippa siis valloitti yksin Willde Mannlen. Tai siis ei tietenkään yksin, onhan siellä porukkaa kuin pipoa, mutta ilman minua. Polut on yleensä hyvin merkitty puna-valkoisin maalin ja polulta ei ole syytä poiketa. Voi oikeasti joutua todelliseen umpikujaan.
Siippa vauhdissa kohti Willde MannleaLehmien lisäksi vuoristossa näkee usein lampaita, vuohia ja joskus hevosiakin. Lampaita on monen rotuisia, jotkut ovat aika metkan näköisiä paksuine, pitkinen häntineen. Lehmät ovat joskus aika röyhkeitä ja päästelevät haisevat läjänsä aina mieluiten keskelle vaelluspolkua. Yritä siinä sitten sovittaa askeleesi sopivasti, vaellussauvat ovat useimmiten reissun jälkeen paskassa.
Lampaan tirsat ja kaveri on vahdissa
Äipän perään ja äkkiä
Itävaltalaisten innostus koristelukrääsään ei lakkaa mua ihmetyttämästä. Muuten siellä on niin kaunista ja tyylikästä, mutta ne koristeet ovat useimmiten tosi kammottavan mauttomia, vai mitä sanotte näistä ihanuuksista? Molemmat valokuvat ovat ihan yksityisten ihmisten pihoilta napattuja.
Nykyhetkeen palatakseni: tällä viikolla olen ollut pari päivää keikalla vanhassa työssäni, koska työnohjausyryhmistä kaikki eivät ole vielä alkaneet. Lisäksi olen tehnyt ison päätöksen: lähden uniryhmäohjaaja kurssille. Olen aina ollut todella kiinnostunut unista itsetuntemuksen lähteenä. Näen ja muistan paljon unia. Nyt sitten lähden tietoisesti opettelemaan uniasioita. Kerron sitten enenmmän, kun tiedän enemmän. Erityisesti minua kiinnostaisi jungilainen unientulkinta, mutta siihen ei ole koulutusta Suomessa ja tämä uniryhmäohjaajan juttu on toisenluonteinen. Mikä on sinun suhteesi uniin? Pidätkö hömpän-pömppänä vai uskotko, että unillasi on sinulle jotain annettavaa?
Loppuhuipennus: naulakko eräällä huttellä oli minusta suorastaan makaaberi...Onneksi reissumme ei ollut yhtä epäonninen, kuin tämän vaeltajan:
.JPG)
11 kommenttia:
- mitä pyykinpesuun tulee, meillä minä huolehdin konettamisen ja mies viikaa. Minulla osuus oikeat vaatteet keskenään oikeaan lämpötilaan paremmin, ja mies säntillisempänä viikaa pyykit kauniimmin. Pyykinviikaus tulee jo automaattisesti -ja minullakin tuo pesu. (se ei ole selviö tällaisen boheemin taiteilijasielun kohdalla)
Ihania kuvia, muuten. Lampaat varsinkin.
Unet kyllä mielestäni kertovat jotain, ainakin kokoavat alintajuisia asioita yhteen. Tulevaa en unistani halua ennustaa, kuin en mitenkään muutenkaan.
Tasaisen Porin asukkaana suorastaan läähätän innosta, kun näen noita korkeita vuoria... Korkealla minua kyllä sitten pelottaa...
Olenkohan kertonut, että vertaistukiryhmänohjaajakursseilla aamuisin käytettiin unityöskentelyä. Oltiin ryhmässä rauhassa hiljaa ja jokainen halutessaan sai kertoa uniaan. Emme analysoineet unia, mutta koska työskentelimme yhdessä noiden kurssipäivien aikana koko ajan, myös toisten unista sai uutta ajateltavaa. Nekin peilasivat kaikkien yhteisiä kokemuksia.
Kurssien aikana pidin myös unipäiväkirjaa jo koin sen hyödylliseksi. Siis - pelkkiä positiivisia kokemuksia...
Mahtavia kuvia! Kerta kaikkiaan. Ehkä jonain päivänä...
Meillä pesee molemmat pyykkiä, aika tasapuolisesti. Ainoat vaatteet joita minä EN ikinä pese on miehet pelikamppeet :)
Pyykistä: en millään muotoa antaisi sitä hommaa kellekään, minun ikioma ja rakas reviirini (yksi harvoista kotitöistä, joista todella pidän)!
Unista: Ihme, etten pidä unipäiväkirjaa vai johtuuko se valtavasta unien määrästäni. Uniryhmäohjaaja oli minulle ihan uusi termi - kiinnostuin... onko kalliskin koulutus (yleensä mikävaan koulutus on...)? Melkein 20 v sitten kuuluin yhteen vapaamuotoiseen uniryhmään, jonka anteja vieläkin muistan ja muistelen.
Tässä gallupissa minä kerrankin voin saada glooriaa marttana: minä hoidan meillä pyykkisouvit. Se onkin yksi niistä harvoista kotitöistä, jotka ovat kokonaan minun kontollani.
Useimmat hommat meillä tekee se, joka ehtii ja viitsii. Useimmiten ei kukaan ennenkuin on pakko.
Unet ovat tosi mielenkiintoinen alue! Reilun kymmenen vuotta olen ajoittain kirjoittanut ylös unia ja selvittänyt niitä yhden uniin perehtyneen tutun kanssa. Usein siinä on selvinnyt itselle jotain hyvinkin merkittävää. Kyllä unet usein sisältävät viestin tietoiselle itselle. Erotan selvästi sellaisen "viestiunen" tavallisesta. Koko uni on voimakkaampi ja selkeämpi kuviltaan ja usein siihen liittyy voimakkaita tunteita.
Lycka till uniryhmäopinnoille, varmasti on mielenkiintoista.
Entisessä elämässä olin kovin kiireinen tai "kiireinen" ja mies hoiti kokonaan pyykit hyvällä menestyksellä.
Nykyään melkein kokonaan minun vastuulla. Mies saa osallistua vain lakanoiden mankelointiin.
Vuoristokuvat ovat kivoja! Enpä taitaisi uskaltaa nousta edes miehen perässä huipulle, jos sieltä pitää tulla vielä takaisinkin eikä saa esim. hissikuljetusta :-)
Minä hoidan pyykit ja ruoanlaiton, mies hoitaa tiskikoneen ja viikkkosiivouksen. Näin ollaan jaettu heti alussa sata vuotta sitten ja niistä ei ole riidelty.
Aika monet miehet siis pesevät pyykkiä omani lisäksi, hyvä juttu.
Olen Merin kanssa samoilla linjoilla siitä, että on unia ja "unia", merkitykselliset kyllä erottaa, mutta tulkintapuoli vaatii opettelua ja siihen uniryhmä on varmasti oivallinen. Saimme kokeilla infotilaisuudessa ja yllättävää oli, miten yhden ihmisen uni ryhmän palautteilla rikastettuna puhutteli ja antoi jotain kaikille. Olen myös muutaman ennusuneksi katsottavan elämäni aikana nähnyt, onneksi en enempää.
Ipille tiedoksi, se vuoden kestävä prosessimainen koulutus maksaa karvan verran alle 2500€.Harrastuksistahan täytyy maksaa...tai minun tapauksessani, ajattelen , että unityöskentely voisi olla osana työnohjauksia, jos löytyy ryhmä, joka olisi halukas lähtemaan tälle vähän erikoisemmalle tielle. Mutta ei vielä. Sitten joskus, kun olen viisaampi (sitä saadaan vielä kotvan odotella)
Sorry, tämä hintatieto kiinnostikin Pilviharsoa, eikä Ipiä. No, nytpäs kaikki sen samalla tiedolla saivat. Mukavaa loppuviikkoa, mulla on nyt kulttuuria tiedossa kahdeksi iltaa. Huomennahan Hesassa on kuuluisa Taiteiden yö.
Minä pesen pyykit, mies on aivan onneton siinä hommassa. Ei ehkä muuten, mutta ei osaa ripustaa kuivumaan oikealla tavalla - ihan tosi! Minä viikkaan ja silitän myös. Mutta toisaalta en yleensä tee mitään autojuttuja paitsi jos on pakko tankata....
Mies hoitaa vaatteiden likaamisen ja minä pesen ne. Mielestäni me voisimme jo vaihtaa tässä osiakin. :P
Uniryhmäohjaaja on minullekin ihan outo juttu. Mielestäni unen näkijä on paras unen tulkitsija, ja tämähän liittyy juuri jungilaisuuteen. Unien symboliikka on toisinaan hulvattoman hauskaa, toisinaan runollista, toisinaan taas hyvinkin surullista. Unet ovat tärkeitä. Niiden avulla käsittelemme sellaisia asioita, joita emme valveilla ollessamme pysty.
Lähetä kommentti