Miksei aina voi olla perjantai... ?

Soukan satumetsää

Maanantai- aamua täältä pilvisestä pikkupakkasen Espoosta. Aamulla meidän mittarissa oli -1,8 C . Mie olen vähän joutilas tänään. Tai en oikeastaan joutilas, vaan kotirouva, eli ei keikkaa ei ryhmiä, ei rahaa. Mutta puolensahan tässä toki on. Saa rauhassa siivota ja laittaa järjestykseen myös päänsä sisältöä. Olen siis imuroinut vimmalla alushousuissa ja kinttanassa T-paidassa (maha pullahtaa vähän väliä esille) koko huushollin. Sen jälkeen otin vielä lattiarätin käteen ja konttasin keittiön lattian rätin kanssa perinteiseen tyyliin. On muuten varmaan härski näky, mutta eipäs täällä ollut kukaan kurkkimassa. Kylläpä siitä lähtikin rätti tahmaiseksi, piti vetää jääkaapin ja pöydän väli useampaan kertaan. Siinähän se trafiikki käy eniten, tietty. Sinänsä tuo uiva luonnonkorkkilattia, jossa on muovipinnoite, on erittäin käyttäjäystävällinen. Siinä ei näy minkään sortimenton liat. Kuvio on niin elävä ja vaihteleva. Lian huomaa oikeastaan siitä, että alkaa jalat tai sukat tarttumaan kiinni kävellessä :=0


Kivi kukkii

Näitä metsän pieniä pikareita rakastan

Eilinen päivä meni nopsasti, sillä unta riitti aina tuonne 10 saakka, hyvä me! Kunhan saatiin kuteet päälle, suunnistimme taas siipan kanssa mettään eli geokätköille. Löysimmekin niitä 4 ja yhdelle arvoituskätkölle laskettiin oikeat koordinaatit, mutta sitten yllätti melkoinen sade ja sitä ei ehditty löytää. Mulla muuten on melkoinen silmä näille kätköille, sen on siippakin huomannut ja ottaa kai siksi minut mielellään matkaan. Ainoa hankala puoli on se,että mie mielellään menisin aika hiljaa, että ehtisin kuvatakin metsässä ja siippa painaa kuin ajokoira. Laitan tänne kuvia reissusta, niin voitte kuvitella olleenne matkassa.

Olo on väliin, kuin tuolla puulla- tosi alaston ja yksinäinen

Tänään menemme illalla konserttiin. Tytär on muutaman vuoden tauon jälkeen liittynyt puhallinorkesteriin klarinettinsa kanssa ja heillä on tänään konsertti. Mielenkiintoinen orkka, jossa suurin osa on miehiä -varsinkin tekniseltä alalta. Olen yrittänyt sanoa tyttärelle, että kattelepas sieltä sopiva tyyppi ittellesi, mutta tyttären mielestä, kaikki yli 25-vuotiaat ovat jo ikäloppuja vanhoja ukkoja. Sääli. Mie olin 22- vuotias, kun tapasin siipan. Etäseurustelimme sellaisen vuoden ja menimme naimisiin sitten seuraavana kesänä, kun olin 23-vuotias. Lohdutan tytärtä, että mies tullee kuin roska silimään, kun on tullaksensa. Ei sitä voi estää. Mutta saattaa olla, että nämä minun neuvot on ihan paskoja ja paikkansa pitämättömiä tänä päivänä. Kyllähän sitä äitinä tietty kantaa varmaan aina murhetta jälkikasvustansa ja heidän pärjäämisestään maailmassa. Hyvään elämään kieltämättä kuuluu toimiva parisuhde ja mieluinen työ.

Soukan Kasavuorelta on komeat näkymät, ruoppaaja siinä etualalla puksuttelee


Espoonlahti avautuu Kasavuoren päältä

Nyt alkaa kahvihammas kolottaa. Juon aina aamulla teetä, kun vanha vatsa ei muutakaan kestä, mutta sitten aamupäivän kuluessa juon sitten kahvit yleensä töissä. Nyt olen ollut kotitöissä ja on kaffen aika. Sitten lähden kauppaan ja ostan itelleni ruokaa. Itse asiassa jo nälättääkin. Ruoka kyllä ei maistu niin hyvältä yksin kuin seurassa. Voikaa hyvin rakas seurapiirini ja tsemppiä alkaneeseen pimeään, märkään ja synkkään viikkoon. Palakoon sisällänne lämmin tuli. Sitä samaa toivon itselleni.

Viimeistä kätköä siippa sai hakea yksin sateessa, mie istuin autossa ja kuuntelin Radio Rockia. Kätkö jäi läytämättä, kun geokoira istui autossa.. Palataan poudalla.

Lisäys: Laitan vielä tänne yhden kuvan lattiakeskustelun innoittamana eli tässäpäs meidän uiva luonnonkorkkilattiamme keittiöstä. Ei hevin lika näy tässä kuviossa. Värejä ja malleja on kyllä paljon, kun käytte Korkkipisteen sivuilla. Omasta puolestani kyllä voin suositella ko. materiaalia