Perjantai-illan huumaa

Ylempänä purjekala ja alempi voikalafile, nam

Perjantai-ilta on jo hyvässä vauhdissa eli perjantai-pullo viiniä on jo kumottu siipan kanssa maínion kala-aterian kera. Tänään oli tarjolla purjekalan ja voikalan filettä. Turha kysyä tarkemmin, minulla ei ole aavistustakaan, mistä ko. kalat tulevat ja minkä näköisiä ovat elävänä. Mutta sen tiedän, että jos joskus jossain on tarjolla voikalan filettä, ostan välittömästi, maksoi mitä maksoi. Tänään maksoi 19,90 € kiloa, eli oli varsin edullista. Purjekala sen sijaan oli maultaan ihan ok, mutta koostumus oli pannulla paiston jälkeen niin napakka ja kuivakka , että suorastaan naukui hampaissa. Voikala taas mm..... mikä kosteus ja ihana mehevyys. Ostakaa ihmeessä, jos tiellenne sattuu. Molemmat kalafileet oli pakattu vakuumiin ja olivat tuoreita. Voikala oli raakana ihan valkoista ja purjekala tummahkoa, mutta paistettuna näyttivät aika samanlaisilta. Palan painikkeena oli itävaltalaista Gruner Veltlineriä nimeltään Steinschaden. Viinikin oli ihan maukasta, aika makeaan vivahtavaa ollaksensa kuivaa viiniä, mutta suosittelen. Kesäisin tulee juotua aika usein Itävallassa vaellusmatkoilla Gruner Veltlineriä ja täytyy sanoa, että Alkon sisäänostajat ovat siltä saralta tehneet taas onnistuneen oston. Hyvä Alko!

Muuten viikko on ollut hyvin repaleinen ja työntäyteinen, vaikka mahtuu sinne kyllä yksi vapaapäiväkin eli maanantai. Silloin kävin moikkaamassa työterveyslääkäriäni ja sain häneltä nikottelematta ajan neurologiselle polille. Siellä tullaan ties milloin tutkimaan, mitä mun pääni on syönyt eli tarkemmin ottaen, löytyykö aivoistani aneurysmia (verisuonipullistumia) Täytyy myöntää, että pikkusen jännittää, sillä jos niitä löytyy, joudun luultavasti tekemään päätöksen, tehdäänkö niille jotain vain jätetäänkö tikittämään. Se aneurysmien leikkauskaan ei ole ihan riskitön juttu, jos olen asian oikein ymmärtänyt. Ei kai koskaan ole riskitöntä, kun joudutaan kalloa poraamaan...

Täällä etelässä on raskain vuodenaika vahvasti käsillä= pimeää, märkää ja enimmäkseen vit..taa. En muista, että pohjoisessa asuessani olisi koskaan ollut näin ankeaa. Lumi tuli yleensä marraskuussa ja sitten pääsi nauttimaan talven riemuista eikä pimeä tuntunut niin pimeältä lumen vuoksi. Tosin olen kuullut huhuja, että talvet sielläkin olisivat muuttuneet, sääli, jos se on totta. Miten on asian laita, Maaretta?

Näin kaunista oli pari viikkoa sitten

Näin tähän viikonloppuun. Huomenna taas lähdemme aamusta geokätköille ja iltapäivällä tytär on luvannut viedä isänsä syömään hyvään thai- ravintolaan. Lupaus iskälle asiasta annettiin jo iskän synttäreillä, joista on ehtinyt jo kulua puolisen vuotta, mutta parempi myöhään, kun ei koskaan. Mun täytyy nyt sitten miettiä, mitä syön huomenna, koska mua ei ole kutsuttu geimeihin mukaan. Toki suon siipalle ja tyttärelle tämän tapaamisen, sillä mie olen maanantaina viimeksi lounastanut tyttären kanssa kaupungilla kahden.

Eipä tämän kummempaa, sillä elämäni on välillä ihan perusarkea, niin kuin kaikilla kuolevaisilla. Nauttikaa vapaasta viikonloppuna ja pitäkää mielessä tuo voikalavinkki, jos sellaista tiellenne sattuu. Tosin ajattelin, että onkohan tämä jotain uhanalaista kalalajia, jota eettisesti ajattelevan ihmisen ei tulisi syödä, mutta eipä ole tietoa... Mielelläni söisin myös kotimaisia kaloja, mutta ei niitä niin kauhean paljon ole saatavilla. Kotimaisen kalan filehinta on myös lähennellyt 30 € meillä päin ja se ei hirveästi kyllä innosta ostamaan. Olet sitä mitä syöt. Gulp.