Heipsan! Mikä viikko. Siis lälly, helppo Vicki Velttoilijan viikko. Tämä viikko 8 kun on etelän hiihtolomaviikko, niin on hiljaista ollut molemmilla työrintamilla. Maanantaina siivosin kämpän , siihen meni sellaiset 2,5 h, kun en ollut niin nöpönuuka. Kävin viemässä tuntilistoja keikkafirmaan ja hoitelin puhelinasioita ( hitto, mie hankin kohta prepaid-liittymän, olen niin kyllästynyt paskapalveluihin) ja ostettiin tyttären kanssa kengät Aleksi 13:sta. Mie ostin jo ensi talvea varten uudet talvinilkkurit (Pomarfinin suomalaiset) ja tytär osti kevätkengät. Meitä on siunattu pienellä eli malliparin kokoisella jalalla (37) ja saamme molemmat aika kivoja kenkiä edullisesti. Aleksi 13 on aina isot valikoimat näitä Gaborin, Eccon ym firmojen mallipareja koreissa. Niitä sitten pengomme ja kengät irtoaa yleensä noin 60 eurolla. Tosin molemmat olemme pohkeista niin paksuja, että saappaita ei yleensä löydy. Olenkin siirtynyt nilkkureiden käyttäjäksi.
Tiistaina iltapäivällä kävin firmassa suunnittelemassa yhtä tarjousta kollegan kanssa ja sitten menin kulmien/ ripsien nypintä/värjäys sessioon. Se on niitä harvoja kauneuteen satsaamisia mulla ja oikeasti olen sitä mieltä, että hoidetut kulmat kaunistavat arkea. Munkin kulmat on vähän sellaista Breshnev- tyyliä, mustat, paksut, yhteen keskeltä kasvavat ja sojottavat luonnostaan.
Keskiviikkona pesin keittiön ovet tai tarkkaan otettuna yläkaappien ovet ja tänään jatkoin alakaapeilla. Mua on pitkään vaivannut se rasvatahrat, varsinkin nyt kun aurinko taas paistaa. Ovat vähän aikaa paremmat.
Torstai meni nopsakasti. Iltapäivällä mulla oli ainut tämän viikon palkallinen happening, eli neuvottelu asiakkaan kanssa mahdollisesta työnohjauksesta.
Tänään perjantaina heräsin 9 maissa, enkä edes muista kuulleeni siipan töihin lähtöä, olen nukkunut niin sikeästi. herätyäni latasin koneet pyörimään ja lähdin kauppaan. Hain Lidlistä sitruunavedet ja sitten vielä muut ruokatarpeet hyvästä melkeinlähikaupastamme.
Olen tavannut ihmisiä tosi vähän tällä viikolla ja odotan innolla ensi viikkoa, joloin on täys pyöritys päällä. Tapaan 7 eriä työnohjausryhmää ja sen lisäksi on pienempiä tapaamisia kollegoiden kanssa.
Tänään teen taas kuuluisaa Vickin uunilammasta. Sain kaupasta karitsan potkia ja niistä se syntyy. Tsekkaa ohje tuolta postauksesta lokakuun 14 päivä, jos innostut kokeilemaan.Yleensä siitä on ihmiset tykänneet. Ja on helppo laittaa. Tänään näyttää siltä, että syömme sitä kaksin, koska tytär lähti Ouluun viikonloppureissulle ja kaikki muutkin mahdolliset kutsuttavat ovat ties missä. Muuten, jos joku kurkkija on tulossa tännepäin, niin kannattaa antaa vinkkiä. Saatat päästä uunilampaalle.
Espanjan ihmeistä vielä tämän verran. Luin juuri Hesarista ennen reissua, että mm. Espanjassa myydään sellaisia lappuja, joita laitetaan pesukoneeseen, että ei vaatteet nappaisi irtoväriä pesuvedestä. Miehän hain sellaisia sieltä kaupasta ja ostin kaksi pötäkkää. Perhana vieköön, ne toimii. Pesin kirjavia ja mukana oli kaksi uutta (ennen pesemätöntä) punaista puuvillaista vaatekappaletta: alkkarit ja Marimekon laukku. Jännityksellä katsoin mitä tapahtui ja toden totta, mikään vaatekappale ei värjäytynyt, mutta sen sijaan tämä ihmelappu, joka oli koneeseen laitettaessa aivan valkoinen oli muuttunut aivan punaiseksi. Siis suosittelen näitä matkamuistoiksi. Saa kuulema ainakin Kreikasta ja Espanjasta.
Huomenna teemme pienen kulttuurimatkan Lahteen, mutta siitä sitten tuonnempana. Mukavaa viikonloppua ja rentouttavaa lomaa kaikille niille, jotka aloittavat lomansa. Kyllä loma tekee eetvarttia kaikille ja olemme kaikki sen ansainneet. Joko palkallisena tai ilman.
Mulla on uusi koira- basset. Sain sen R-kioskilta kylkiäisenä, kun ostin seutulippua seuraavaan lomaan saakka. Mikäs tälle laitettais nimeksi? Ennestään meillä on Mulperi ja Toivo- koirat.
14 kommenttia:
Tämä täällä tunnustautuu uunilammasvihjeen yhdeksi vastaanottajaksi. Olen viestiä vienyt eteenkinpäin. Meillä syödään uuniperunat nykyisin aina Vickin versiona, lohkoina, oliivioljyllä ja yrteillä maustettuna. Ja aina on hyvää.
Kiitos MM! Hyvín maistui täälläkin taas kerran. Jälkkäriksi oli espanjalaisia juustoja ja vielä pitäisi kaivaa rommi-rusina-jäätelöä pakasteesta. Tämä on jotain Ingmanin uutuutta.Ainakin Valion vastaava on tosi hyvää.
kadehdin vallan jalkojesi kokoa, minun 41-42 jalka löytää täältä harvoin kenkiä, ainakaan alennetuin hinnoin. Yleensä on ostettava ne, mitkä jalkaan sopii.
Aikoinaan kun kävin työmatkoilla pk-seudulla ja Turuus, silloin kannoin kassikaupalla kenkiä kotiin. No, niillä on nyt menty muutama vuosi...
Löysin itse pinttyneiden rasvatahrojen hyvän puhdistusaineen, Kiillon teho-pesu, sumutinpullossa. Tosi tehokas, itsekin puhdistin keittökaappien rasvajäljet sillä, olivat kiusanneet jo eräänkin ajan...:)
Heippa, kävin kurkistamassa sivujasi... ja törmäsin Nerjaan. Osa minusta vaeltaa nytkin siellä ja Frigilianassa ja Mijaksessa ja ... San Juan de Capistranolta alkoi luonnonsuojelualue - mahdoitteko te vaeltaa siellä?
Hyvää viikonloppua!
Oletpas sä pienijalkainen, voi kateus... Mä olen sitä normaaleista normaaleinta 39:ä ja käytän myös nilkkureita, koska saapikkaat ovat niin kapeavartisia, etteivät mahdu jalkoihini. Eihän mulla paksuja pohkeita toki ole, ei... =(
Mä en ole muuten koskaan käynyt nypityttämässä kulmakarvojani, ehkä joskus pitäisi. Toisaalta kulmakarvani ovat vaalentuneet iän myötä, joten kohtahan ne eivät enää näy, kun ne muuttuvat harmaiksi. (o
Koirakuume tarttunut sinuunkin näköjään. Ihan söpö otus tuokin, siivo ja hiljainen :)
Ollapa tuollainen pieni jalka. Mullakin on nro 40 eikä edes kapea. Harmittaa myös, kun pohje ei mahdu saappaisiin, ei mahtunut nuorena ja hoikkanakaan.
Kulmakarvat pitää koko ilmeen kasassa, siksi niiden malli on tärkeä. Kiva käydä vähän hoidattamassa itseä.
Kuola tippasee näppäimistölle tasaisesti molemmista suupielistä kun luen uunilampaastasi ja viininhimoissani katselen ihania Espanjan tuliaisia.
Ja pientä siroa jalkaasi kadehditaan täälläkin. Omani on 41-42 eikä näytä sirolta edes Tuhkimon lasikengässä.
Joo, kateeksi käy siro jalka. Katkerana aina tarjouskorien kohdalla vilkaisen, että koot ovat sitä 37:aa, kun oma suksi on 42. Kerran mulle sanoi Pukumiehen myyjä, että "Voi voi, kuule, ei nooooin isoja kenkiä edes tehdä!" No, eipä juu, mutta kas kengät on ollut jalassa aina ja edelleenkin löytyy, kun osaa etsiä. Haloselta viimeksi löytyi hyvät mokkanilkkurit.
Ja jos ei muuta niin on mulla ainakin maailman paksuimmat pohkeet. Saappaista voi vain haaveilla.
En ole muuten ikinä käynyt ripsi-kulmahoidossa, vaan joskus vielä tempaisen. Viimeksi taisin saksilla leikellä enimmät. Häpeän.
Ja tuo lammas- tekee niin mieli kokeilla. Helsinkiä kohti ei nyt sitten olla tulossa, kun tuli tuo uusi perheenjäsen. Koko viikko menee leikkien.
Hmmm.. Riitta-Helinä, Katriina, Meri ja Iines! Jalka onkin ainoa pieni, mitä tämän perheen naisista löytyy. Siis ei kande kadehtia.muuten ollaan perseviä ja lyhytjalkaisia, suomalaista maatiaisrotua.
Pesulappuvihje on hyvä!
Voisikohan noita käyttää useammassakin pesussa, jos ei ole paljoa väriä irtoamassa?
Aion kyllä hankkia.
Itsellä on joskus ollut vastaavan näköisiä lappuja kuivausrumpuun pantavaksi huuhteluaineen virkaa toimittamaan.
Tuli mieleen, että oisi kyllä aika metkan näköistä, jos olisi näillä senteillä (n. 156 cm) iso jalka.Mulla meni n:o 36 kengissä tytön syntymiseen saakka. Jalkapöytä lässähtää iän, niin ja painon myötä.
Ai- niin onhan minussa nykyään muutakin pientä, kuin jalkaterä..nämä uudet pikkutisut (B-C:t entisten E-F tissien tilalla), jotka alunperin innostivat tämän blogin laittoon.Nuorena rukoilin joka ilta, että kasvaisin vähän, edes yli 160 sentin. Nyt olen ihan tyytyväinen töpöjalkoihini, erityisen kätsyt ne on lentokoneen ahtaissa tiloissa.Minusta nainen on upea, kun se on pitkä ja kantaa olemuksensa hyvin.Oletteko muuten pitkiä naisia? Einojoo ainakin on, upea pitkä nainen. Hupaisaa, että mulla on teistä kaikista niin selvä mielikuva, vaikka emme ole tavanneet (vielä)
170 cm ja 73 kg. Paino on noussut vasta viime vuosina, aikaisemmin sain syödä mitä lystää ilman merkittävää lihomista. Tissit kokoa F ja tykkään niistä, ne on minussa kaikkein hienointa!
Pari vuotta sitten valitin kahdelle pienikokoiselle ja sirolle ystävättärelleni, kuinka olen aina kadehtinut pienikokoisia naisia. Nuo kovasydämiset vain ivasivat, että "joo, kyllä on varmaan ollut elämä vaikeeta, kun on pitkä ja laiha ja isotissinen, ei kuule heru myötätuntoa tippaakaan!" En ole valittanut sen jälkeen.
Mä olen pituudeltanikin keskimittaa, 164 cm. Taidan vaihtaa kohta nimeni Normaksi, kun olen niin normaali. Painokin on noussut abikevään 52 kilosta kutakuinkin 20 kiloa lisää. Normaalia hidasta lihomista iän myötä sekin.
Meri- Olisin miekin pitänyt isot tissini, jos olisi ollut tuota kannattelevaa vartta enemmän. Sie oletkin ihan missinmitoissa. Mie nimittäin painan 71 kg ja pituutta noin 156 cm. Siis rehevänpuoleinen naisihminen ja pysynkin näillä ruoka- ja juomahaluilla.
Eevis- me vaellettiin sillä luononsuojelualueella, joka alkoi siitä Nerjan luolan läheltä, nimeä en muista.Elokuun postauksissa on Itävallasta vaelluskuvia.
Iines ja Einojoo - kokeilet kyllä kerran tuota kulmien/ripsien värjäys-nypintä sessiota. Saatat yllättyä iloisesti.
Lähetä kommentti