Unikot kukkivat myös Keski-Suomessa Juhannuksena
Kaislat kokon kuvajaisessa järven pinnassa
Vielä löytyy maitolaitureita
Se on loma nyt ja fiilis tähän aikaan päivästä on oikein hyvä (lammas-illallinen, puoli pulloa punkkua, ja pari paukkua takana) Tytär tuli yöksi kotiin ja tietenkin nauttimaan loistavasta illallisesta. Olipa viimeinenkin työpäivä ennen lomaa ihan täysi: paistoin asiakkaille vohveleita viimeiset 1½ tuntia. Työpäivän loputtua hain mattopesulasta pari puhdasta mattoa ja kävin tyttären kanssa kaupassa. Tulipas muuten hyvä mieli siitä, että kaksipuolinen villamattomme saatiin puhtaaksi, vaikka siinä oli pari ikävää tahraa, joiden kanssa se on muhinut pari vuotta kellarissa.
Kaislat kokon kuvajaisessa järven pinnassa
Taas kerran söimme karitsan paahtopaistia.Tällä kertaa marinoin pallerot itse, kolme niistä ilman valkosipulia, jolle olen allerginen. Ainoa harmi on se, että en ottanut ylös, mitä marinadiin laitoin. Muistaakseni valkosipulittomassa marinadissa oli: öljyä, balsamicoa, sitruunamehua, hunajaa, minttua, Herbes de Provenceä ja ehkä vähän Herbamare yrttisuolaa. Joka tapauksessa lopputulos oli erittäin maittavaa. Yleensä paistan pallerot ensin pannulla kaasuliekin päällä ja laitan sitten uuniin noin 10 minuutiksi, mutta tällä kertaa siippa grillasi pallerot parvekkeen sähkögrillillä. Kaverina lihalle oli uusia perunoita höyrytettyinä, salaattia ja kermaviilikastiketta piparjuurella ja muilla mausteilla höystettynä. Viininä oli mielestäni aika voimakas australialainen Jakob´s Greek Merlot joka sopii kyllä hyvin lampaan ja juustojen kera. Nyt on olo auvoinen ja hiukka päihtynyt myös, siis erittäin sopiva lomanaloitustunnelma.
Vielä löytyy maitolaitureita
Nyt alkaa loma, eka viikko kaikenmoisia rästihommia (siivousta ja pankkihommia) Toiseksi viikoksi sijoittuu äidin vierailu, jolloin ollaan hänen ehdoillaan ja kolmantena viikkona on ohjelma ihan auki (jess!)Sitten alkaa siipan loma ja teemme pienen Itä/ Keski-Suomen kierroksen ja lopuksi osallistumme Uudenkaupungin Crusell-viikkojen Lyhtyjen yöhön 24.7. Itävalta kutsuu 26.7. ja sitten on taas uudet kujeet vuorilla. Näihin lomatunnelmiin ja Juhannuksen kuviin päätän raporttini.
Tästä se unikko avautuu, kiehtova karvapallero
On tulollaan...
Usva hiipi pellolle kesäyönä
9 kommenttia:
Hyvää lomaa! Hienoja kuvia olet ottanut, haaveilen unikoista pihalle, mutta ei ole oikein paikkaa (pionit vievät parhaat paikat).
-noeijoo
Aivan verrattomia kuvia! Tuo vesikuva on mielenkiintoisesti valottunut/käsitelty ja unikot suloisia.
Ihanan kuuloinen lomanaloitus teillä herkullisine syötävineen. Pitää joskus itsekin kokeilla niitä karitsan paahtopaisteja, täältä niitä saa vain pakastettuna.
Hyvää lomaa, Vicki!
Kauniita kuvia. Jännä tuo unikko, ihan persoona.
Jutustasi jäi mieleen, että minäkin olen allerginen valkosipulille ja se harmittaa. Varsinkin raakana se on kuin myrkkyä vatsalleni; ilta menee pilalle jos onnistun syömään ruokaa missä on valkosipulia; vessassa laukon koko sen illan..Kokemusta on, eikä ole ollut mukavaa!
Ihanaa ja raukeaa lomaa sinulle!
Moi V L.
Olit eilen mielessä, kun kävin taas pikakäynnillä siellä naapurissa.Istuttiin illalla partsilla ja nautiskeltiin hieman kuoharia leppoisassa säässä.Puhuin juuri sinusta, että siellä varmaan aloittelet lomaasi.....
Tulin klo 13 junalla eilen sinne ja tänään pääsin miehen kyydissä kotiin jo klo 14 lähtemään.
Matkatavarat oli tosi vähäiset ( =kevyet), hammasharja, vaihtopöksyt , hyvä kirja ja sitä rataa.EI EDES vaihtokenkiä, vaikka totta puhuen jo jossain vaiheessa pakkasin nuo kultasandaalit mukaan,hih,hih.
Oli pakko käydä paikallisissa rautakaupoissa, kun aloittelemme kylppäriremonttia siellä pikkuhiljaa.
Sinun valokuvasi ovat tosiaan hienoja.
Oikein hyvää lomaa sinulle !!
Kiitos kuvakehuista, blogisiskot!
Katriina, tuo kaislakuva on ihan käsittelemätön. Otin sen siitä järven pinnasta, mihin kokko kuvastui. Kaislat olivat siinä jo valmiina.
Sooloilija- olet toinen ihminen tuttavapiirissäni, joka kärsii valkosipuliallergiasta. Olin muinoin tosi valkosipulifriikki, mutta olen oppinut olemaan siitä pitämättä. Muut maut ovat löytyneet taas.
Olivia, vai olit pikareissussa taas. Mulle sopisi kyllä hopeakengät kultakenkiä paremmin, laitanpa harkintaan.
Minkälaisia säitä on siellä päin pidellyt? Täällä on aina vaan tätä epävakaista, tylsää.
Tytär sai kimppakämpän vuokratuksi Meilahdesta Kuusitieltä. Hieno sijainti, mutta kämppä on kuin pommin jäljiltä. Nuoret naiset saannevat sen kuitenkin viihtyisäksi, kun laittavat hihat heilumaan.
Kyllä on idässäkin ollut tylsää , sateista ja epävakaata enimmäkseen. No, eipä ole tarvinnut kukkapenkkejä lotrailla, jotain hyvää tässäkin siis. Penkkejä kun on niin rutosti, 2 tuntia menee, jos kaikki joutuu kastelemaan kunnolla. Onneksi vesi tulee järvestä.
Kesää vaan odotellaan , jotta varpaat saisi tuulettelua sandaaleissa.
Nuo "kultaiset" muuten on Teneriffalta hankitut, jotain kymmenen euron luokkaa ja laatukin valitettavasti samaa tasoa.
Oikein hauskaa lomaa! Minäkin ihailen luumunpunaisia unikkojani (nyt on peräti 2 yhtaikaa kukassa) ja nautin vähän aikaa vielä lomasta. Akun työt alkavat huomenna, joten saan viettää loppuloman yksin, mutta ei haittaa. ;D
Ai niin, minäkin kuulun muuten valkosipuliallergikkoihin. Juuri kun aloin käyttää valkosipulia ruoanlaitossa, niin huomasinkin olevani sille allerginen. Harmi juttu, sillä valkosipuliperunat ovat taivaallisen hyviä.
unikot- ja maitolaiturit... mitä kesäänsä muuta kaipaisikaan.
omat muistot lapsuudesta, mummolan vasta niitetyn ruohon tuoksu, myymäläauton odottelu maitolaiturilla jalkojaan heilutellen.
silloin ei unikkoja ollut, niityllä päivänkakkaroita ja kissankelloja.
Lähetä kommentti