Kilpikonna symboloi viisautta ja pitkää ikää
Rakkaat kurkkijat, olen jemmannut tänne viimeiseen "lomapostaukseen" sokerit eli vahvimmat elämykset kesältä 2008. Ja vaikka on Itävaltaa kierretty, löytyvät vahvimmat elämykset mulle ihan kotimaasta eli juuri ennen vaellusreissua kiertelimme hiukan Suomessa ystäviä ja kotimaan nähtävyyksiä tapaamassa.
Äidin kasvimaalla raparperin alla sammakolla koti oli kultainen
Liikkeen suloa karnevaalikulkueessaTunnetko Veijo Rönkkösen? En minäkään tuntenut ennen, mutta nyt olen jo hajulla. Veijo on niinkutsuttu ITE-taitelija Parikkalan Koitsanlahdessa. Veijo on noin 40 vuoden aikana tehnyt pihamaalleen satoja betonisia kuvapatsaita omintakeisella tekniikallaan. Veli Granö on tehnyt Veijosta hienon kirjan : "Veijo Rönkkösen todellinen elämä". Ostin kirjan välittömästi Patsaspuistossa vierailtuani, sillä paikka inspiroi niin suuresti mun mielikuvitustani. Mikä laittaa ihmisen luomaan tälläista? Kirja antaa siihen kyllä mielestäni vastauksia. Siis, ehdottomasti suosittelen paikkaa, jos Parikkalassa päin liikutte. Ei maksa mitään- sekin on taiteilijan (eläkkeellä olevan paperimiehen) idea. Patsaat on sijoitettu hänen omalle kotipihalleen, jossa patsaitten lisäksi on hieno puutarha. Kun kävimme siellä, oli varsin pilvinen päivä ja vähän sataa tihuutteli. Sikäli hyvä, että muista vieraita oli tosi vähän. Tuntui jännältä eksyä kavereista patsaitten joukkoon... kymmenet silmäparit seurasivat kulkuani. Huomasin, että viikkolehti Avussa oli juttu Patsaspuistosta jossain tämän kesän numerossa.
Jotkut päistä ovat aikojen saatossa jo vähän sammaloituneet
Vilauttelija, jolla onkin pelkkää tyhjää takkinsa alla
Joogapuiston kymmenet hahmot eri asennoissa
Veijon näkemys Kuolemasta
Ajelimme sitten päivän aikana Itä-Suomesta aivan länsirannikolle, Kustaviin. Kyllä siinä ajamista piisasikin, mutta onneksi kuskia vaihdettiin välillä.
Kyllä Suomen luonto on kaunis. Ystäväni S. kutsui meidät heidän perheensä kesäpaikkaan Kustaviin. Kävimme illalla merellä ihailemassa, kun aurinko laski Iniön selälle. Näky oli suorastaan mykistyttävä.
Kun aurinko oli jo laskenut, taivaalla näkyi upeat sinisen ja lilan sävyt
Jäniksen poikanen Kustavin kallioilla oli hellyttävä näky
Seuraavana iltana oli Uudessakaupungissa Lyhtyjen yö, pääesiintyjänään suosikkiyhtyeemme Taiga. Taiga veti upean setin niin että kaikille tuli selväksi, kuinka paljon ääntä näsitä hoikista tytöistä lähtee. Aivan upea oli Jukka Nylundin uusi sovitus vanhasta kansanlaulusta "Aamulla varhain , kun aurinko nousi, kun minä unestani heräsin..."
Nyt lopettelen nämä lomahöpinät ja keskityn työntekoon, niin kuin kaikki muutkin kunnon ihmiset. Tosin arjesta ei saa niin meheviä juttuja kuin lomasta. Arjenonnea kaikille kurkkijoille alkavaan työviikkoon!
10 kommenttia:
Olipa mehevä kuvakavalkadi kesäelämyksistäsi! Suurimman vaikutuksen tekivät kyllä nuo Kustavin kuvat.
Arjenonnea, kivasti sanottu. Sitä samaa toivotan sinulle tulevalle viikolle, Vicki Li!
sun sammakkokuva on paljon hauskempi kuin minun...
Minäkin olen joskus jollain reissulla käynyt katsomassa Rönkkösen teoksen, kevyt muistikuva niiden tuomasta tunnetilasta.
muistellaan arjen keskellä kesää, lomaa ja merkittäviä hetkiä.
Outoa. Ensimmäistä kertaa kommenttini katosi...
Kerroin, että Tuo Rönkkösen patsaspuisto on haavelistallani.
Ja ihastelin noita Kustavin kuvia. Mekin seilasimme siellä kerran saaristolautoilla, ennen digikamera-aikaa.
Hyvää uutta viikkoa!
Tässä se nähärähän, notta kotimaan matkaalu avartaa. Ihania pattahia! Täytyyki houkutella Anonyymi enskesänä Suomenkiertueelle. Hyvää akanutta syksyä sulle Vcki Li toivotteleepi Irene
Sekä hauskoja että outoja nuo ihmispatsaat. Vihreät päät on suorastaan kammottava taideteos, hui sentään.
Kustavi on kaunis paikka ja olet näköjään osunut sinne oikeaan aikaan. Mahtava auringonlasku!
Jäin tässä miettimään, että ilmeisesti sivuillani on joku "kommenttiensyöjä", kun Eeviksen kommentti oli hävinnyt ja samaa ovat sanoneet myös Eikka ja Meri joskus. Ne ovat varmaankin olleet niin herkullisia kommentteja, että ovat häipyneet parempiin suihin.
Kun luova henki ottaa valtaansa, on tehtävä. Mistäköhän materiaalista nämä Rönkkösen patsaat on tehty?
Kustavin kuvat ovat upeat, voin kuvitella miten tuollainen auringonlasku merellä on mykistävä.
Hyvää työnalkua sinulle. Hyvä loma kantaa pitkään!
Meri
Meri- Rönkkösen perusmateriaali on betoni, jota hän "kasvattaa" jollain systeemillä, valettuja ovat vain muutamat alku-uran patsaat. hauksana yksitysikohtana ovat oikeat tekohampaat, joita on useammankin patsaan suussa.
Olen ollut tietoinen tuosta Rönkkösen patsaspuistosta jo jonkin aikaa. Täytyisi tehdä sinne retki, ehdottomasti. Jänön poikanen on suloinen!
Yhä uudelleen katsottuna tuo sammaloitunut pääkokoelma viehättää. Taidanpa joskus pistäytyä tuolla, kiitos vinkistä!
Lähetä kommentti