Huomenia!
Nukuin toisenkin yön työhuoneen lattialla, että isäntä sai rykiä rauhassa ja minä sain nukkua. Ehkäpä ensi yönä pääsen testaamaan uusia patjojamme, jotka tulivat eilen.
On se ihmeellistä, petauspatjan päällisen pitäisi olla jotain avaruusteknologian kangasta, joka joko viilentää tai lämmittää tarpeen tullen?? No, laitan kokemuksia, kun saan niitä. Kuulostaa ainakin houkuttelevalta, kun kärsin ajoittain tähän keski-ikään liittyvästä yöhikoilusta.
Ainakin yksi ihminen lukee blogiani, koska on kysellyt reseptiä eiliseen lounaaseen. Tässä se tulee: Marssi hyvin varustettuun ruokakauppaan (Espoossa esim. Tapiolan Stocka tai Seilori) ja osta lihatiskistä valmiiksi marinoituja karitsan paahtopaistia. Ne on sellaisia pyöreän oloisia pallukoita. Paista pannulla kauniin ruskeaksi molemmin puolin ja heitä uuniin noin 15-20 minuutiksi riippuen siitä, kuinka kypsästä lihasta tykkäät. Itse tykkään sisältä vaaleanpunaisesta.
Vuohenjuustosalaattiin laitoin pohjaksi yhden jäävuorisalaatin, 3 tomattia pilkottuna, oliiveja, vähän punaista paprikaa, kapriksia ja makeaa sipulia. Tämä makea sipuli on uusi löytöni- se on todella hyvää salaateissa. Niin ja päälle noin neljännes ympyröitä kunnon chevrestä. Nyt näkyi olevan ranskalaista chevrusta, jota ostin Stockalta. Mutta sovella oman mielesi mukaan. Lorauttelin tietenkin mukaan hyvää oliiviöljyä. Ja eiku syömään. Lounasvieraani ainakin tykkäsi ja totesi alkavan migreeninsä väistyneen tällä hoidolla. Palan painikkeeksi sopii minusta kunnon punaviiniä lasillinen- mutta juomakin täytyy valita omien mieltymysten mukaan.
Ruoasta rintoihin. Öljysin ja hieroin illalla tisuja oikein kunnolla ja kyllä ne teipit pysyivät, vaikka sitä etukäteen epäilin. Samaa hoitoa antamaan kohta suihkun jälkeen. Vähän huolettaa tuo pieni violetti alue leikkaushaavan vieressä, jossa kuulema on pinnallinen verenkiertohäiriö. Mitähän sille iholle tapahtuu, tokeneeko, vai lähteekö irti??
Luin Hesarista aamulla, että Funky Ladyssa on bikinejä G-kokoon asti ja nauroin partaani. Ostin nimittäin edelliset bikinini sieltä ja maksoin niistä 100 € (oli kyllä ihan okt) näillä uusilla tisuillani aion selvitä huomattavasti halvemmalla. Tai niin ainakin kuvittelen tässä vaiheessa paranemistani ;)
torstai 31. toukokuuta 2007
keskiviikko 30. toukokuuta 2007
2. viikko rintojen pienennysleikkauksen jälkeen
Hopsansaa, aamu on ollut sellaista sutinaa, että vasta nyt ehdin kirjoittamaan. Kävin bussilla Hesassa ja totesin, että uudet tisut kulkevat hyvin matkassa, joskin bussin tärinä niissä vielä tuntuu, on vielä turvotusta sen verran. Tosin havaitsin istuvani bussin penkillä jotenkin ryhdikkäämmin kuin ennen.
Yö meni harakoille, mutta ei oman voinnin vuoksi. Siippa vierellä yskiä ryskytti niin kovasti, että katsoin parhaimmaksi siirtyä nukkumaan työhuoneen lattialle. Vähän arvelutti se patjan raahaaminen yöllä, mutta annoin palaa, pakko oli saada unta.
Ikävästi on alkanut näkyä omiinkin silmiin tuo mopon rengas tuossa vyötäröllä. ennen se jäi armollisesti rehevien rintojen alle, tarttis tehdä sille jotain... Mutta tänään saan mukavaa lounasseuraa ja laitan karitsan paahtopaistia vuohenjuustosalaatin kera. Se siitä porkkanalinjasta tältä päivältä. Mutta täytyyhän ihmisen syödä, että jaksaa toipua leikkauksesta. Näihin kuviin ja tunnelmiin!
Yö meni harakoille, mutta ei oman voinnin vuoksi. Siippa vierellä yskiä ryskytti niin kovasti, että katsoin parhaimmaksi siirtyä nukkumaan työhuoneen lattialle. Vähän arvelutti se patjan raahaaminen yöllä, mutta annoin palaa, pakko oli saada unta.
Ikävästi on alkanut näkyä omiinkin silmiin tuo mopon rengas tuossa vyötäröllä. ennen se jäi armollisesti rehevien rintojen alle, tarttis tehdä sille jotain... Mutta tänään saan mukavaa lounasseuraa ja laitan karitsan paahtopaistia vuohenjuustosalaatin kera. Se siitä porkkanalinjasta tältä päivältä. Mutta täytyyhän ihmisen syödä, että jaksaa toipua leikkauksesta. Näihin kuviin ja tunnelmiin!
tiistai 29. toukokuuta 2007
Eka viikko rintojen pienennyksen jälkeen
Heippa kaikki! Olen 47-vuotias nainen Espoosta. Kävin kauan kaipaamassani rintojen pienennysleikkauksessa 22.5. 07 ja keskustelin aluksi asiasta suomi 24 plastiikkakirurgian aihepiirissä. Keskustelu oli siksi vilkasta, että ajattelin laittaa asian tiimoilta blogin. Toki elämässäni on muutakin kuin pienentyneet rinnat. Olen jäämässä syksystä 9 kk virkavapaalle työstäni lasten parissa. Siinä hommassa olen ollut noin 25 vuotta.
Virkavapaani aikana on tarkoitus tehdä työnohjauksia, joita olen jo tehnytkin sivutoimisesti neljän vuoden ajan. Siis suuria elämänmuutoksia meikäläisen elämän kannalta. Tässä nyt kuitenkin ajatuksia rintojen pienennysleikkauksesta menneen viikon varrelta.
Rinnat paketissa pienempänä 23.5.2007 klo 09.32
Olin eilen kauan kaipaamassani rintojen pienennysleikkauksessa päiväkirurgiassa (aamulla sisään ja iltapäivällä ulos pienennettynä) Nyt vajaan vrk:n kotona olon jälkeen olo on mitä hyvä, tosin on kipulääkitykset päällä ja antibiootti tulehduksen välttämiseksi.Iltapäivällä saan eka kertaa purkaa "paketin" ja katsoa millaiset uudet rinnat siellä luuraa... Olen vasta toipumisen alussa, mutta semmoinen fiilis on nyt, että olen tehnyt hyvän ratkaisun, mutta katellaan nyt ajan kanssa.
Kotona parempi 23.5.2007 klo 10.02
Heräämössä herättyäni ajattelin eka tunnin aikana, että en selviä iltapäiväksi kotiin, mutta kun sain juotua (kurkku kipeä ja möräkkä ääni hengitysputken vuoksi) elämä alkoi voittaa. Niinpä tyttäreni haki minut kotiin. Illan painelin lähinnä kainalonaluksia pyyhkeeseen vuoratulla kylmäkallella, joka laski turvotusta huomattavsti.Yön tyttäreni nukkui varmuuden vuoksi vieressäni (mies työmatkalla) mutta nukuinkin oikein hyvin.Palvelu sairaalassa (Jorvi) oli huippuluokkaa. Aah, odotan sitä päivää, kun ostan itselleni eka kerran kunnon kauniit pitsiliivit...
3.aamu kotona 25.5.2007 klo 08.36
Heräsin juuri ja totesin , että waude, olo on mitä mainioin. Uskomatonta, miten nopealta tämä toipuminen tuntuu. Tosin yritän henkisesti varautua myös takaiskuihin, jota ihmisillä kuuluu olleen. Turvotus kainaloista on laskenut miltei kokonaan, rinnat on tosi mustelmaiset, mikä kuuluu asiaan, mutta vertakaan ei ole tihkunut noin vuorokauteen. Hei te empijät, menkää ihmeessä toteuttamaan haaveenne. Minäkin olin sijoittanut tämän asiaan ketegoriaan "sitten kun joskus rikastun", mutta täytinkin yllättäen ihan reilusti kunnallisen hoidon kriteerit.
4. aamu kotona 26.5.2007 klo 08.58
Huomenia! Tämän aamun yllättävä havainto on, että vähän särki rintoja aamulla, kun nousin sängystä. Eipä ihme, nimittäin vähensin särkylääkkeiten käyttöä eilen, jätin paracetomalin (reseptissä 1-2 tabl 3-4 krt /pv) pois ja otin ibuprofeiiniakin (reseptissä 1 tabl. 3krt/vrk) vähemmän. Parac. olen ottanut tähänkin asti minimiannoksen eli 1 2-3/krt päivässä.Eli ei ne turhaan määrää noita kipulääkkeitä, kipuja on jonkin verran , jos ei niitä käytä. Lahjoitin eilen illalla ystävälleni noin 8 jättirintsikat (80 DD-F) hän oli niistä tosi onnellinen. Taidanpa käydä taas itsekin rintsikka ostoksilla ensi viikolla, kun nyt on vaan kahdet, jotka käy. Pesen ja pidän vuorotellen. Tsemppiä leikkausta odottaville ja muille tästä toipuville!
5. aamu kotona, jumppaa? 27.5.2007 klo 09.32
Heippa, toipuminen jatkuu taas suotuisasti, tämän aamun herääminen oli oikein miellyttävä- ei kipua missään. Siispäs jatkan vielä ibuprofeiinin syöntiä suositusten mukaan eli 3 tabl päivässä- onhan se tulehduskipulääke. Olen poistanut toisesta rinnasta haavateippiä, kun sieltä vähän tihkuu kellertävää nestettä. Eilen illalla ajoin autoa eka kertaa leikkauksen jälkeen ja ihan se onnistui, vähän jäykkyyttä lihaksissa. Hei te konkarit, kuinka monesti päivässä olette jumpanneet ohjeitten mukaan?
6. aamu kotona arvet ok? 28.5.2007 klo 08.15
Huomenia, nykäisin nyt alimman haavateipinkin rintojen alta pois, kun sieltäkin vähän tihkutti kellertävää. Nyt on haavateipit vain nipukan ympärillä. Olo on ok edelleen, rinnat ovat iloisen keltaiset. Sitä tässä funtsii, että nyt tuo pitkittäishaava on tosi rosoisen näköinen, vähän niinkuin harvalla siksakilla tehty),että tuleekohan siitä oikeasti yhtä siisti, kuin vanhoista sektio ja umppariarvista? No, aika näyttää. Kertookapa kokeneet arpikokemuksistanne? Milloin aloi näyttää suht siistiltä?
7. aamu kotona, haavahoitajalle menossa 29.5.2007 klo 08.29
Huomenia, tänään täällä kotona makaa potilaita 2, sillä mieheni jäi flunssan takia kotiin sairastamaan. Minä tosin tunnun olevan se huomattavasti parempikuntoisempi. Nappasin viimeisen antibiootin huuleen aamiaisen kera ja parin tunnin kuluttua lähden sairaalan haavahoitajalle näytille. Omasta mielestä haavat näyttävät tosi siisteiltä ja kudosnesteen tihkutus loppui, kun nykäisin eilen viimeisenkin haavalaastarin pois rinnan alta. Taitaa olla totta, että ilma tekee gutaa rintojen paranemiselle. Ibuprofeiinia olen vielä syönyt aamuin illon, mutta paracetomali on jäänyt, kun näitä kipuja ei ole ollut. "Tuntemuksia" rinnoissa on, sellaisia nipsaisuja, mutta eivät mitenkään kivuliaita ja hankalia. Kuvittelen, että siellä luodaan uutta välikudosta rikkirevittyjen osasten väliin. Siis luovaa nipsahtelua, tai sitten mulla nipsahtelee vaan päässä :) . Tuntuuko "nipsahtelu" tutulta teille, jotka olette olleet edelläkävijöitä?
Virkavapaani aikana on tarkoitus tehdä työnohjauksia, joita olen jo tehnytkin sivutoimisesti neljän vuoden ajan. Siis suuria elämänmuutoksia meikäläisen elämän kannalta. Tässä nyt kuitenkin ajatuksia rintojen pienennysleikkauksesta menneen viikon varrelta.
Rinnat paketissa pienempänä 23.5.2007 klo 09.32
Olin eilen kauan kaipaamassani rintojen pienennysleikkauksessa päiväkirurgiassa (aamulla sisään ja iltapäivällä ulos pienennettynä) Nyt vajaan vrk:n kotona olon jälkeen olo on mitä hyvä, tosin on kipulääkitykset päällä ja antibiootti tulehduksen välttämiseksi.Iltapäivällä saan eka kertaa purkaa "paketin" ja katsoa millaiset uudet rinnat siellä luuraa... Olen vasta toipumisen alussa, mutta semmoinen fiilis on nyt, että olen tehnyt hyvän ratkaisun, mutta katellaan nyt ajan kanssa.
Kotona parempi 23.5.2007 klo 10.02
Heräämössä herättyäni ajattelin eka tunnin aikana, että en selviä iltapäiväksi kotiin, mutta kun sain juotua (kurkku kipeä ja möräkkä ääni hengitysputken vuoksi) elämä alkoi voittaa. Niinpä tyttäreni haki minut kotiin. Illan painelin lähinnä kainalonaluksia pyyhkeeseen vuoratulla kylmäkallella, joka laski turvotusta huomattavsti.Yön tyttäreni nukkui varmuuden vuoksi vieressäni (mies työmatkalla) mutta nukuinkin oikein hyvin.Palvelu sairaalassa (Jorvi) oli huippuluokkaa. Aah, odotan sitä päivää, kun ostan itselleni eka kerran kunnon kauniit pitsiliivit...
3.aamu kotona 25.5.2007 klo 08.36
Heräsin juuri ja totesin , että waude, olo on mitä mainioin. Uskomatonta, miten nopealta tämä toipuminen tuntuu. Tosin yritän henkisesti varautua myös takaiskuihin, jota ihmisillä kuuluu olleen. Turvotus kainaloista on laskenut miltei kokonaan, rinnat on tosi mustelmaiset, mikä kuuluu asiaan, mutta vertakaan ei ole tihkunut noin vuorokauteen. Hei te empijät, menkää ihmeessä toteuttamaan haaveenne. Minäkin olin sijoittanut tämän asiaan ketegoriaan "sitten kun joskus rikastun", mutta täytinkin yllättäen ihan reilusti kunnallisen hoidon kriteerit.
4. aamu kotona 26.5.2007 klo 08.58
Huomenia! Tämän aamun yllättävä havainto on, että vähän särki rintoja aamulla, kun nousin sängystä. Eipä ihme, nimittäin vähensin särkylääkkeiten käyttöä eilen, jätin paracetomalin (reseptissä 1-2 tabl 3-4 krt /pv) pois ja otin ibuprofeiiniakin (reseptissä 1 tabl. 3krt/vrk) vähemmän. Parac. olen ottanut tähänkin asti minimiannoksen eli 1 2-3/krt päivässä.Eli ei ne turhaan määrää noita kipulääkkeitä, kipuja on jonkin verran , jos ei niitä käytä. Lahjoitin eilen illalla ystävälleni noin 8 jättirintsikat (80 DD-F) hän oli niistä tosi onnellinen. Taidanpa käydä taas itsekin rintsikka ostoksilla ensi viikolla, kun nyt on vaan kahdet, jotka käy. Pesen ja pidän vuorotellen. Tsemppiä leikkausta odottaville ja muille tästä toipuville!
5. aamu kotona, jumppaa? 27.5.2007 klo 09.32
Heippa, toipuminen jatkuu taas suotuisasti, tämän aamun herääminen oli oikein miellyttävä- ei kipua missään. Siispäs jatkan vielä ibuprofeiinin syöntiä suositusten mukaan eli 3 tabl päivässä- onhan se tulehduskipulääke. Olen poistanut toisesta rinnasta haavateippiä, kun sieltä vähän tihkuu kellertävää nestettä. Eilen illalla ajoin autoa eka kertaa leikkauksen jälkeen ja ihan se onnistui, vähän jäykkyyttä lihaksissa. Hei te konkarit, kuinka monesti päivässä olette jumpanneet ohjeitten mukaan?
6. aamu kotona arvet ok? 28.5.2007 klo 08.15
Huomenia, nykäisin nyt alimman haavateipinkin rintojen alta pois, kun sieltäkin vähän tihkutti kellertävää. Nyt on haavateipit vain nipukan ympärillä. Olo on ok edelleen, rinnat ovat iloisen keltaiset. Sitä tässä funtsii, että nyt tuo pitkittäishaava on tosi rosoisen näköinen, vähän niinkuin harvalla siksakilla tehty),että tuleekohan siitä oikeasti yhtä siisti, kuin vanhoista sektio ja umppariarvista? No, aika näyttää. Kertookapa kokeneet arpikokemuksistanne? Milloin aloi näyttää suht siistiltä?
7. aamu kotona, haavahoitajalle menossa 29.5.2007 klo 08.29
Huomenia, tänään täällä kotona makaa potilaita 2, sillä mieheni jäi flunssan takia kotiin sairastamaan. Minä tosin tunnun olevan se huomattavasti parempikuntoisempi. Nappasin viimeisen antibiootin huuleen aamiaisen kera ja parin tunnin kuluttua lähden sairaalan haavahoitajalle näytille. Omasta mielestä haavat näyttävät tosi siisteiltä ja kudosnesteen tihkutus loppui, kun nykäisin eilen viimeisenkin haavalaastarin pois rinnan alta. Taitaa olla totta, että ilma tekee gutaa rintojen paranemiselle. Ibuprofeiinia olen vielä syönyt aamuin illon, mutta paracetomali on jäänyt, kun näitä kipuja ei ole ollut. "Tuntemuksia" rinnoissa on, sellaisia nipsaisuja, mutta eivät mitenkään kivuliaita ja hankalia. Kuvittelen, että siellä luodaan uutta välikudosta rikkirevittyjen osasten väliin. Siis luovaa nipsahtelua, tai sitten mulla nipsahtelee vaan päässä :) . Tuntuuko "nipsahtelu" tutulta teille, jotka olette olleet edelläkävijöitä?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)