torstai 20. syyskuuta 2007

Uhrauksia ja uhreja

Vietnamilaista munankuoritekniikkaa makkarin seinältä

Torstai on toivoa täynnä- sanotaan. Minun torstaini on ollut kujanjuoksua aamusta iltaan. Tulin aamulla yllätetyksi yöpuvussa aamiaiselta klo 7.20 puhelinsoitolla, että mun piti olla palaverissa klo 8.30 Stadissa. Pidin melkoista haipakkaa, mutta ehdin. Olin itsekin hämmästynyt Maantiekiitäjän kyvyistäni. Siis tiukan paikan tullen ehdin tosi rivakasti paikasta A paikkaan B. Mutta mun aamurutiiniini on lyhyt. Pissalle, syömään lehden kera, suihkuun, vaatteet päälle ja menoxi. Eniten aikaa vie syöminen Hesarin kera. Meikkaamaan en ole oppinut vieläkään. Nyt siitä tosin olisi jo hyötyä. Tukan kampaan yleensä joka aamu.
Ystäväni T ihmetteli, että enkö mie todellakaan käytä silmänympärysvoidettakaan. En käytä. Olen kokeillut useampaakin merkkiä, mutta kaikki kirvelevät ja osa vielä turvottaa luomet niin, että ei todellakaan ole rypyn ryppyä pingispalloluomilla... Olen mie vähän ryppyinen, mutta en kauhian. Tai sitten mulla on vain huono näkö. On minua siunattu rasvaisella iholla, joka ehkä rypyttyy vähän myöhemmin. Rasvaa nautin sisäisesti huomattavasti enemmän kuin käytän iholla. Päästyäni yli 40 ikävuoden, olen tosin alkanut käyttää kasvoissa rasvaa ainakin saunan jälkeen. Yleensä ihan jotain halpuri-merkkiä, paitsi nyt sorruin ostamaan Rocin liftaavaa kasvovoidetta, kun se oli apteekissa huipputarjouksessa (10€)
Meillä on siipan kanssa tapana rasvata aina joskus toistemme jalat. Se tuntuu ihanalta- varsinkin siipasta. Mie olen kova tyttö kutiamaan jalkapohjista.
Siitäpäs tulikin mieleen, että nyt mulla on taas menossa ukkovarpaan kynnen kierrätys. Nimittäin mun varpaankynnet on sen malliset, että melkein joka kesä isovarpaan kynsi jotenkin viottuu tökätessään vaelluskengan kärkeen. Mulla on menossa noin viides kynsi nyt. Ensin se mustuu ja yleensä irtoaa 4-6kk päästä, jolloin sen alla on jo tulossa pienen pieni uusi kynsi. Mutta yleensä se ei ehdi "täysikasvuiseksi" vielä seuraavaan kesään, eli noin joka toinen vuosi on sitten vaihtovuosi. Tänä kesänä muistan, että pari kertaa nippasi vähän kynteen ja niin siinä taas kävi. Mulla on teoria, että nämä uudet kynnet ovat jotenkin heikompilaatuisia kuin se alkuperäinen. Että miksi kynnet sitten irtoaa? Who knows. Sen täytyy johtua kynsien mallista, mulla on jotenkin kovasti kuperat kynnet ja kynsi ulottuu hyvin nopeasti yli varpaanpään. Siipan kynnet eivät ole irronneet koskaan, ne on sellaista varpaan päällä köllöttävää sorttia. Tsekkaapas omasi, miltä näyttää? Ensi vuonna taidan kokeilla jotain teippaussysteemiä, josko siitä olisi apua.
Työelämän kiemuroissa olen tällä viikolla funtsinut työpaikkakiusaamista. Miten oikeasti ihmiset voivat olla tosi katalia toisilleen- aikuiset ihmiset. Itse en koe tulleeni kiusatuksi työpaikoissani, mutta tapaan ihmisiä, jotka kohtaavat tuota todellisuutta päivittäin. Meillähän on nykyään aika tiukka laki työpaikkakiusaamisesta ja se asettaa esimiehet todella vaativaan paikkaan. Kiusaamiseen on puututtava välittömästi. Moni esimies ei tunnu ymmärtävän asemansa velvoituksia ja luvattoman monta kertaa kiusaaja on itse esimies. Huh-huh.
Tyhjän huoneen lattia on peitetty suojapaperein, seinät on pesty Maalipesulla, reiät on tasoitettu ja viikonloppuna alkaa maalaaminen. Päädyimme rohkeaan valintaan : maalarinvalkoiseen värisävyyn. Jos hommelit sujuu näin rivakasti, niin viikon päästä olemme kiertelemässä huonekalukaupoissa ja valitsemme ensimmäistä kunnon nojatuolia tähän huusholliin. Olen ajatellut sellaista mallia, josta saa vivusta kääntämällä pallin jalkojen alle. Siinä mie sitten istuskelen ja nautin hyvästä kirjasta ja naukkailen vinkkua.
Nauttikaa tekin hyvistä kirjoista ja paremmista viineistä viikonlopun aikana!

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis ja rauhallinen kuva tuo vietnamilainen. Munankuoritekniikka on mulle outo, mutta pinta siis muistuttaa rikottua munankuorta?

Lapsesta asti kosmetiikkahulluna hämmästelen aina luonnonkauniita ihmisiä, jotka eivät käytä mitään. Se varmasti sopii muutenkin reippaaseen ja välittömään olemukseesi (näin paljon olen päätellyt kirjoitustesi perusteella!).

TuuliS kirjoitti...

Kiitos vaan vinkistä! Mun tämän illan ohjelmassa on rentoutuminen viinilasin ja TV:n ääressä. Melko varmasti nukahdan viimeistään kahdeksan uutisten aikana, mutta yleensä pisityn sitten katsomaan jotain filmiä, joka alkaa yhdeksältä....

Olivia kirjoitti...

Moi Vicky!
Remonttihommat ovat tosiaan mukavia. Itsekin maalailen paljon kotiamme ja pohdiskelen noita värejä.
Tuo maalarinvalkoinen on tosiaan mielestäni rohkea valinta. Lopputulos on monasti niin jäätävän kylmä. No , riippuu tietysti jkv. valaistuksesta ja ympäristön värikylläisyydestä.
Itse en käytä enää tuota, vaan yleensä minun valkoinen seinäni sisältää hieman punaista tai keltaista väripigmenttiä. Ei mustaa. Lopputulos on siis kuitenkin valkoinen, mutta paljon pehmeämpi.
Hyvää viikonloppua sinne Espooseen. Itsekin tulen taas sinne ensi torstaina, jospa vaikka nähdäänkin, kuka tietää..

Vicki Li kirjoitti...

Hei Katriina! Munankuoritekniikassa pohjapuun päälle oikeasti rikotaan munankuoret joiden päälle taiteilijat maalaavat ja sitten hiotaan ja lakataan joka välissä, taisi olla noin 30 kertaa. Olemme itse käyneet siellä tehtaalla, missä tuokin työ on tehty.Yleensä aiheet ovat paljon konservatiivisempia: maisemia ja vietnamilaisvaatteissa olevia naisia. Mutta tuo työ puhutteli mua.. vieläkin harmittaa se, että piheys iski täysin väärässä paikassa, enkä ostanut sille pariksi yhtä toista saman tyylistä.
Tuulis, ihan hyvältä kuulostaa sinunkin perjantai iltasi.
Olivia, olen kaivannut sinua ja kommenttejasi. Olemme surkeita remonttihommissa, eihän me oikeasti edes älytä, että voisi ottaa johonkin suuntaan taitettua valkoista.Tulet poikaa kattomaan ja ruokanyssäkät on mukana? Jos nähdään, niin tuopas mulle pari ruisleipää Tildan leipäpuodista...

Olivia kirjoitti...

Moi Vicky!
Oikein arvattu. Ruokapussukat mukaan ja lisäksi tällä kertaa parit pestyt ja mankeloidut lakanat myös. Huolto pelaa,hi,hi.
Tiedän, tiedän, ei minun olisi pakko , mutta kun sitä vaan haluaa hyysätä.
Lisäksi ostin juuri eilen viemisiä yhden froteisen kylpypyyhkeen jälleen kerran.Ne kun tahtoo aina ruveta haisemaan ummehtuneelle niin pian. Poika ei muista kuivattaa niitä vaan säilyttää kosteana milloin minkin sählykassin uumenissa , voi niitä uusavuttomia.
Joo, leipääkin kyllä mahtuisi mukaan vielä.