lauantai 14. kesäkuuta 2008

Highlights of Japan



Heipsan kurkkijat! Tämän verran vielä palaan taannoiseen Japanin matkaamme. Siippa on moittinut minua siitä, että reissukuvaus katkesi kuin kananlento. Nyt on yli kuukausi siitä, kun reissulta palasimme ja vielä on muutama juttu, joka tahtoisin kanssanne jakaa kuvien kera:

Alkoholi on ilmeisesti pyhä asia, niin japanilaisille kuin suomalaisillekin??? Saketynnyreitä oli useimmiten kypsymässä temppelialueilla. Varmasti asialla oli myös paikallisten mainosnikkareiden kikka saada mahdollisimman paljon huomiota juuri heidän sakelleen kireässä kilpailussa. Hmmm... pyhyys ja päihtymys saattavat kokemuksena lähennellä toisiaan.
Kerran ostimme sakea itsestään lämpiävässä tölkissä. Makuelämys ei ollut kummoinen.



Häät ovat tärkeä juttu. Kuulema kunnon häissä morsiamella on ainakin kolme eri asua, joita sitten vaihdellaan päivän kuluessa. Jotkut nuoret parit haluavat yhteisen tiensä alkuun sintolaissiunauksen. Hääkulkueeseen sintolaistemppelissä osallistuvat lähisukulaiset - ystävät tulevat sitten mukaan kuvioihin päivän muissa vaiheissa.




Japanilaisessa ruoassa on aina oltava myös silmänruokaa. Ohessa aika tyypillinen japanilainen kattaus. Tosin ruoan maku ei tällä kertaa ollut kummoinen, mutt silmät tulivat ainakin ruokituksi, vai mitä mieltä olette?


Temppeliportit olivat vaikuttavia ja kauniita. Japanilainen muotokieli miellyttää meikäläistä silmää. Väliin sintolaisportit olivat todella vaikuttavan kokoisia.




Automaatit olivat oivia. Niistä sai juomia niin kylminä kuin lämpiminäkin ja aivan kauppojen hintaan. Todella kätevää. Joistain paikoista löytyi myös alkoholiautomaatteja. Pimeän pullon metsästykseen ei siis Japanissa ole aihetta, täytyy vaan löytää alkoholiautomaatti, jos sattuu imu päälle.



Takayamasta junalla palatessamme näkymä junan ikkunasta. Vetiset riisipellot olivat minusta lumoavia. Riisi- ja teeviljelmät olivat varsin tavallinen näky junien ikkunoista.





Inarin taajama? löytyy myös Kiotosta. Se on kuuluisa porteistaan , joita on oikeasti tuhansia peräkkäin pitkin kukkulan rinteitä. Vaikuttava paikka tämä Inari, vaikka siellä ei järveä näkynytkään.






Perinteiseen asuun pukeutuvat japanilaisnaiset olivat ihmetyksen aihe niin meille turisteille kuin paikallisillekin matkailijoille... vai olisivatko sittenkin olleet korealaisia, joita Japanissa matkustaa paljon. Tämän asun pukemiseen menee paljon aikaa, jos siihen ei ole hyvin harjaantunut. Jos on "ammattilainen" saa kimonon päälleen 20 minuutissa. Sitten vielä meikin ja tukan laitto. Ei muuten olisi meikäläisen arkiasu...




Kivat muoviset ruokamallit helpottivat japanin kielen taidottoman ruokavalintoja. Ei muuta kuin ikkunasta sormella osoittelemaan annosta, jota oli ajatellut. Kätevää.





Palatessamme Suomeen, lentokone teki ystävälliset kaarrokset juuri kotialueemme yläpuolella. Siellä se koti häämöttää.





Matkakohteena Japani on hieno ja hintansa väärti. Ainakin tällä hetkellä kun jenin kurssi on euroon nähden edullinen, matka ei edes ole kalleimmasta päästä. Japanissa saa rahalleen vastinetta. Tänään tuli juuri Visa-lasku kengistä, jotka toin tyttärelle, maksoivat peräti 25 euroa, kallista vai?

10 kommenttia:

Sooloilija kirjoitti...

Kiva oli pitkästä aikaa katsastaa näitä Japanin kuvia..

Tuli mieleen, että mitähän minä söisin Japanissa kun inhoan kalaa kaikessa muodossaan (no kirjolohi ja tonnikala jotenkin menevät). Raaka kala on minulle ajatuksena ihan kauhistus. En usko koskaan siihen tottuvani..

Nuo oranssinpunaiset portit eri paikoissa ovat vaikuttavan näköisiä. Tuovat kyllä jotenkin niin japanilaisuuden mieleen.

Ostavatko turistit kimonoja, ja millaisissa hinnoissa mahtavat ne turisteille myytävät olevan?

Yllättävä kuulla, että Japani ei olekaan kallis maa turistille..

Vicki Li kirjoitti...

Sooloilija, kimonoja oli tarjolla niin uusina kuin käytettyinäkin. Ei ne kalliita olleet, käytettyjä sai noin 30 euroon. Eipä tullut ostettua, kun en olisi osannut sitä edes pukea päälle. Mulla tuli syötyä sushia lähes joka ilya, olen lapsesta saakka syönyt "suolakallaa" Kyllä Japanissa sai lihaakin ihan joka paikasta. Kai olet kuullut kobehärästä, jota silitellään ja jolle juotetaan olutta? Sen liha on ihanaa rasvalla marmoroitunutta, Nam!

Eevis kirjoitti...

Näihin Japanin tarinoihin ja kuviin ei kyllästy! On niin mukava kuulla muita kuin matkaoppaiden kertomuksia. Eli lisää odottelen...
Tuo sintolaisportti näyttää aivan joltain japanilaiselta kirjoitukselta. Tiedätkö, käytetäänkö sitä myös kirjaimerkkinä?
Ja eikö vain sykähdyttänyt oma kotikin siellä alhaalla :)

Anonyymi kirjoitti...

Japanin-matkaasi on ollut mukava seurata. Melkein kuin olisin ollut mukana matkalla. Nojatuolimatkat ovatkin mukavia ja vaivattomia, kun kaikki tapahtuu kotona. ;)

Nyt tuli kyllä mieliteko: pitäisi saada kalaa, sushia tai ihan mitä vain. :)

Virpi P. kirjoitti...

Japanissa osataan kyllä arvostaa estetiikkaa ja harmoniaa. Kauniita kuvia!

Tulee mieleen Geishan muistelmat, oletko lukenut? Se on kirjana parempi kuin elokuvana. Toinen ihana vanha kirja on Makiokan sisarukset.

Sooloilija kirjoitti...

Jostain luin kobehärästä, että on tulossa Suomeenkin myyntiin.. Mutta mikähän tulee olemaan kilohinta? Entä valmistus; pihveinäkö parasta. Oispa kyllä mielenkiintoista maistaa.

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa, että "palasit" vielä Japaniin! Japanilainen kulttuuri ja varsinkin rakennukset miellyttävät kovasti mun silmääni. Kimono päällä on takuulla vaikea kävellä, joten tuskin minäkään ostaisin sellaista itselleni matkamuistoksi. =)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kun vielä saatiin Japani-kertomusta lisää ja kuvia. Inari vähän nauratti, mitähän se tarkoittaa japaniksi?

Riisipeltokuvasta pidän kovasti, tosin muistakin. Portit ovat vaikuttavia.

Olen pitänyt Japania kalliina, mutta se lienee väärä kuva. Kyllä siellä olisi hienoa päästä käymään.

-noeijoo

Anonyymi kirjoitti...

Kun kattelen näitä sun Japaninmatkan kuvia, rupian miettimähän uurestansa matkailulleni asettamiani rajoja, niin kaunista Japanis kuvistapäätellen on. Onko tua viimeenen kuva otettu Espoon Kivenlahren yläpuolella? Jotenkin maisema oli niin tutun näkööstä. Pieni I asuu nimittäin Kivenlahres.

Irene

meri kirjoitti...

Kiva nähdä vielä Japanin kuvasaalista ja kuulla matkakokemuksia. Syödä silmänruokaa.