Tämä pää on ollut seikkailussa tänäänKiitos kaikille tsemppaajille! Aamulla sitten kävin siinä TT-angiografiassa. Kokemus oli mielenkiintoinen ja nopeatempoinen. Mun aika oli klo 8 ja noin 8.10 minut pyydettiin kuvaushuoneeseen. Fleece veks, käsivarsi paljaaksi, silmälasit pois ja pötköttämään sitten sellaiselle liukuhihnalle. Vasempaan käteen kyynärtaipeeseen työnnettiin kanyyli, pää laitettiin "kuppiin" ja vartalo ikäänkuin kapaloon semmoisella kumimatolla, joka kiristettiin edestä kiinni. Sitten pistin vaan silmät kiinni ja rentouduin. Kovaäänisestä kerrottiin, milloin varjoaine lähtee. Aluksi tuntui hiukan kylmältä ja sitten lämmin humaus kävi läpi kropan. Vatsan seudulla tuntui niin lämpimältä, että arvelin lorottaneeni alleni. Onneksi röntgenhoitaja kertoi etukäteen tästä tuntemuksesta, niin en ihan säikähtänyt. Sitten liukuhihna vei minut oudosti sahaten ison "muhvin " sisään, siellä tuuli ja ratisi ja valot välkkyi. Ainakin niin koin, vaikka pidinkin koko ajan silmäni kiinni. Juuri kun aloin oikein kunnolla relaamaan, minut otettiinkin ulos "muhvista".
Kaiken kaikkiaan koko homma kesti ehkä 15 minuuttia alkuvalmisteluineen. Kyllä siellä tuntui olevan ammattitaitoista porukkaa, kun kaikki sujui niin sutjakkaasti. Katsoin sitä konetta vasta kunnolla, kun tutkimus oli tehty ja silloin vasta näin, että olinkin "muhvissa ", joka oli noin 1,5 m paksu, enkä putkessa, niin kuin magneettikuvauksessa.
Nyt sitten odotellaan kolme viikkoa, että pääsen neurologin juttusille. Pään suonten on kestettävä se aika ainakin ja mikä etteivät kestäisi, kun ovat kestäneet 49 vuotta jo. Sitten on uudet harkinnat edessä, jos sieltä jotain muutakin kuin sahajauhoja löytyy. Mutta se on sitten jo toinen tarina. Ei tuota varjoainekuvausta kyllä kannata pelätä, se oli varsin näpsäkkä ja kivuton toimenpide.
Kuvauksen jälkeen menin tyttärelle aamiaiselle, kun ennen kuvausta ei saanut syödä. Kyllä maistui hyvälle tuore sämpylä . Huomenna sitten tarkistetaan pään ulkopuoli, eli menen kampaajalle, jossa uusitaan raidat ja leikataan hiukset malliin.
Katoin eilen Kuorosodan, Espoo oli ihan paska...tai ei siis paska, mutta kieltämättä huonoin esitys. Nyt täytyy Mikin kuoron tsempata tosissaan ja valita vähän räväkämpi biisikin. Mie tykkäsin eniten Veetin Salon porukasta ja Lappajärvestä, niissä oli kunnon energialatingit. Mitäs mieltä olitte te? Mukavaa alkanutta viikkoa, blogisiskot!
11 kommenttia:
Aika jännittävä kokemus ollut tuo tänään, toivotaan vielä parasta tulosten osalta. Tykkään tuosta sun tukan väristä, raidoitettua ja vahvaa. Teetkö samanlaisen mallin?
Kiitoksia tsemppauksesta!
Hui, mulla taitais tulla tuubissa ahdistus... sen verran on ahtaanpaikan kammoa.
Minusta kuorosota oli kyllä mukava ohjelma, kivaa kuorolaulua ja mukavaa menoa. Vielä en suosikkia bongannut, mutta Veetillä oli aika rock. Pitänee katsoa uudestaan, ja sitten etsiä suosikki.
Reipas Tyttö !
Toivotaan, että tulokset ovat ok.
Jos itse joutuisin tuohon, tuntisin etukäteen ahtaan paikan kammoa. Kuvauksesi sai toimenpiteen kuulostamaan ihan siedettävältä. Tärkeintä on, että tulokset ovat sun kannalta hyviä ja mitään huolestuttavaa ei löydy.
Kuorosota oli kiva! Espoon biisi oli minustakin huonoin, mutta esitys hyvä. Muiden kuorojen energialataus oli kuitenkin sitä luokkaa, että Espoo jäi mun rankingissa viimeiseksi. Veeti on armottoman puoleensavetävä tyyppi, mutta Salo jäi mulla kolmanneksi Lappajärven ja Heinolan jälkeen.
joku nielaisi kommenttini. no, ei se kummonen ollut.
Harmi etten jostain syystä nähnyt kuorosotaa. Inhottavan pitkään joudut odottamaan tuloksia. Toivottavasti sieltä ei paljastu mitään muuta kuin normaaleja suonia! Tuo tukkasi malli on todella kiva. Itselläni on ollut lyhyet hiukset varmaan parikymmentä vuotta sitten enkä ihan lyhkäsiksi voi leikatakaan kun muuten näkyy leikkausarpi niskassa. Terveisiä Kirkkonummelta Marja-Leena
Pidetään peukkuja tulosten suhteen! Itse olin kerran magneettikuvauksessa ja mulle sanottiin, että jos on vähänkin ahtaan paikan kammoa, kannattaa pitää silmät kiinni ja mukaan saa tuoda oman cd:n kuunneltavaksi. Mulla ei ole ahtaan paikan kammoa, mutta pidin siltikin koko 20 minuuttia silmät kiinni ja kuuntelin mukana tuomaani Vikingarnaa. Hyvin meni :)
Ja se Espoo siinä kuorosodassa! Hyi hitsi! Kyllä hävetti. Oli ehdottomasti huonoin esitys, varmasti kuoro osaa laulaa, mutta se kappalevalinta! Ihan aneeminen esitys, sopisi ensi kerraksi valita vähän menevämpi. Minäkin tykkäsin Salosta :)
Viksu, haastan sinut etsimään digikuvakansioistasi neljännen ja siitä neljännen kuvan. Tarkemmat ohjeet blogissani!
Hyvin pärjäsit kuvauksessa!
Kuorosodassa tosiaan se Mikin kuoron kipalevalinta oli mennyt vähän persiilleen. Tykkäsin Marionin kuoron Aretha Franklin -meiningistä ja sen viimeisen kuoron heavyrutistuksesta.
Heipsan Vicki, tuo tukka pukee sinua niin hyvin, että se huojuttaa päätöstäni olla värjäämättä omaani.
Kertominen etukäteen tuntemuksista onkin varmaan tutkimuksessa tuvallisuuden tunnetta antava asia. Liian paljon liikkuu kauhutarinoita aikuistenkin kesken erilaisita tutkimuksista. Nyt vain toivon hyviä uutisia.
Minusta kyllä kuorosodassa kaikilla joukkueilla oli niin iloinen tekemisen meininki, että oli kiva seurata.
Taisi kelloni pysähtyä. Vedän henkeä vähän aikaa ja kurkistelen tutuille blogeille. Kommentoinkin. Ja aloittelen vähän tuonnempana uusilla koordinaateilla. Kerron sitten.
T. Eevis
Meri- kiitos haasteesta 4. kuvakansiossa 4. kuva esittää vanhempiani viime helmikuussa. Ihan mukava kuva, muttta en voi julkaista sitä kysymättä vanhemmiltani, kysyn kun käyn viikonloppuna kotona.
Eevis- tukasta tuli taas samnalainen kuin tuossa kuvassa eli otin raidoikdi omaa vanhaa oikeaa väriäni. Eli nyt olen siirtänyt kelloa hiukka taaksepäin, nykyinen harmaan osuus on vähän pienempi kuon oikeasti. Kukaan tuttavapiiristäni ei edes huomaa näitä "värjäyksiä", kun olen ihan itteni värinen.
Lähetä kommentti