Bussi köröttelee Laurinlahden pohjan kautta, lunta on nyt täälläkin
Länsiväylältä on upeat näkymät merelle. Aurinko paistaa.
Länsiväylältä ulos Keilaniemessä ja pian saavutaan Otaniemen sillalle
Näkymä Otaniemen sillalta keskustaan päin yli vesien
Ramsaynrantaa
Olen nyt kyllä aika lailla löysäillyt. Paitsi, että eilen pesin keittiön työtasot Tolulla ja kylläpäs niistä lähtikin likaa. Poistin samalla yläkaappiin leipäleikkurin, jota ei ole tullut käytettyä vähään aikaan. Parhaimmillaan se vehje onkin, kun saan Kuopiosta kunnon ruislimppuja, jotka ovat niin tiukkoja ja maukkaita, ettei niihin veitsellä pysty. Leikkurilla saa surautettua ihana ohuen siivun.
Kirjastossa kävin kans eilen ja löysin pikalainattavien joukosta Anna-Leena Härkösen "Ei kiitos"- kirjan. Oli niin hyvä kirja , että luin sen heti, viimeiset luvut sängyssä. Kyllä Anna-Leenalla on edelleen sana hallussa ja tapa kuvata parisuhteen tunnelmia naisen näkökulmasta on ihan mieletön. Suosittelen. Kerran satuin Helsingin Kaupunginteatterissa Härkösen viereen ja ihmettelin, että joku voi olla niin pieni ja siro. Härkönen on todellakin "linnunluinen" nainen luonnossa. Mutta voimaa siinä naisessa on vaikka muille jakaa ja rohkeutta ottaa vaikeita aiheita kirjoihinsa.
Kävin bussilla Stadissa ja näppäilin samalla kuvia bussin ikkunasta muiden matkustajien hämmästykseksi. Tosin hiihtoloma näkyy täällä selvästi busseissa: ruuhkaa ei ole missään. Kuvien laatu vauhdissa ja lasin takaa ei ole kummoinen, mutta matkanteko niistä välittyy. Kyseinen linja on sellainen, joka ei mene suoraan Länsiväylää Kamppiin , vaan se menee Keilaniemen, Kuusisaaren ja Lehtisaaren kautta loppujen lopuksi Pasilaan. Aika paljon siinä vuorossa kulkee husilaisia, jotka menevät töihin Meilahden sairaalaan siinä reitin varrella. Mie käytän sitä linjaa mennessäni osuuskuntaan, jonka kautta teen työnohjaajan hommia. Se reitti on siksi ihana, kun ei tarvi mennä ollenkaan ruuhkaisen ydinkeskustan läpi vaan saa vain istua katsellen kauniita merenrantoja. Paluumatkan satoa:
Vastapäätä Ramsaynrantaa tärkeä historiallinen rakennus: Kekkosen Tamminiemi
Lehtisaaren ja Kuusisaaren väli
Keilaniemessä seisoo Nesteen torniHävettää, että olen ollut niin laiska ulkoilijakin tällä viikolla eli en ole nokkaani ulos pistänyt muuta kuin bussipysäkille siirtyäkseni. Pysäkille on meiltä matkaa vajaa 100 metriä. Ei vaan hotsita lähteä yksin kävelemään ulos. Olen mie sen verran seurallinen otus. Mielummin sitten kiertelen blogeja ja teen kotihommia laiskasti.
Tänään mulla on oma työnohjaus ja menen taas tuota kyseistä reittiä toimistolle. Huomenna käytän auton katsastuksessa ja illaksi tuleekin vieraita. Kivaa. Siinä se tämä viikko onkin sitten mennyt ja ensi viikolla on uudet kujeet ja töitä tiedossa mukavasti.
8 kommenttia:
Tuo Härkösen kirja kiinnostaa heti, ihailin hänen kolumnejaan Annassa aikaisemmin. Kieli on elämänmakuista ja verevää, täysin hienostelematonta. Muuten tuollaiset linnunluiset ihmiset ovat hyvin kuvauksellisia, Härkösestäkin saa ihania valokuvia lehtiin.
On sulla kauniit maisemat bussimatkoilla! Olin kerran Dipolin lähellä hotellissa yötä ja lähdin seuraavana aamuna kimppataksilla lentokentälle. Taksi kierteli pitkin syksyisen Espoon värikkäitä rantoja ja siellä oli silmäähivelevän kaunista.
Mukava kuvasarja bussilinjasta.
Hyvin talvisen näköistä on nyt sielläkin!
Luin tuon Härkösen kirjan ennen joulua, ja minä en hirveästi lämmennyt, pidin sitä liian hyökkäävänä. Mielestäni kirjan nainen oli liikaa seksin perään.. Mutta se nyt oli yksi näkemys parisuhteista.
Tykkään silti Härkösestä valtavasti, ja luen kaiken mitä hän kirjoittaa. Kolumnit varsinkin on hyviä ja kipakoita. Härkösen laista naista-kirjailijaa tarvitaan Suomen maahan!
Nyt on tullut silloin tällöin katsottua Metsoloiden uusintajaksoja, ja voi kun Anna-Leena on niin nuori ja söötti siinä sarjassa.
Kiitos bussitunnelmakuvista, tuli ihan vanhat työmatkat mieleen kun kuljin Espooseen bussilla. Ja olen samaa mieltä Härkösestä - ihailen hänen voimaansa ja rohkeutta.
kivoja meneviä kuvia,
joskus itse harrastin näitä junassa työmatkoilla.
Muistinkin nyt, että Härkösen kirja pitää laittaa varaukseen kirjastosta -kiitos muistutuksesta.
Minä olen yksin liikkuja, en välttämättä halua seuraa kävelylenkille tai uimaan -vaikka mukavaa sekin olisi. Ehkä se on juonnetta niiltä ajoilta, kun työskentelin liikkeessä ja asiakaskontakteja oli useita päivässä. Teki hyvää olla ihan itsekseen joko uiden tai kävellen.
Sooloilija- kyllä minäkin paremmin samastuin kirjassa siihen mieheen. Mutta se kuvaus torjutuksi tulemisesta oli vaikuttava ja ajatuksia herättävä. Olispa mukavaa olla joskus niin "seksin perrään" Meikäläinen kiihottuu vaan matkoista,hyvistä unista, uusista ruoista ja viineistä.Suosittelen sitä siipallekin, tosin se ei ehkä ole järkevää. Luulee vielä, että jossain on oikeasti olemassa noin kiihkeitä misuja. Ehkä onkin. Ei vaan kovin montaa mun tuttavapiirissäni.
Ihania maisemia toinen toisensa jälkeen on sun työmatkallas. OIkeastaan ohitsekiitävän hetken kademieli pyyhkäisi kun ajattelin, että jotkut asuu meren lähellä...
Anna-Leena Härkösestä en tykkää yhtään. Kun luin hänen kirjoituksiaan Annasta joskus, mietin miten kukaan voi olla aina yhtä pahalla tuulella, tyytymätön ja aggressiivinen koko ympäristöä kohtaan. Ja aina hänen paha tuulensa oli muitten typerysten syytä, jotka sattuivat tielle osumaan. Tuli vastenmielisyys koko henkilöä kohtaan niistä jutuista vaikken tunne häntä.
Yllättävän hienoja kuvia bussista ja ihania tuttuja maisemia. Asuinhan ensin Tapiolassa ja sitten Haukilahdessa mieheni kanssa yhteensä 14 vuotta. Nyt on kohta 15 vuotta asuttu täällä Porkkalan niemellä.
Anna-Leena Härkönen on tosiaan pieni ja siro kuten sanoit. Hänen kirjoistaan vaan en nyt niin välitä. Ehkä se on sellainen hyökkäävyys kuten Sooloilija sanoikin ja se tulee mielestäni esiin hänen muissakin töissään. Hänen kolumneistaan sitten taas pidän (ehkä se kärkevyys on parasta typistetyssä tekstissä) Terveisiä myös lumiselta Kirkkonummelta Marja-Leena
Kiitos kyydistä - olipa mukava päästä uusiin maisemiin bussimatkalle :)
Hyvää laskiaissunnutaita!
Lähetä kommentti