Israelin toiset kasvot

Ensimmäisen hotellimme allasalueen rauhaa aamusta

Edelleen eka hotellin pihalta

Aamiaistila

Uuden hotellimme viihtyisä ravintola

Israel matkakertomus lähestyy loppuaan ja loppuunhan kuuluu aina huipennus. Tällä kertaa huipennuksena saa palvella todellinen lässähdys. Nyt on kokemuksesta jo muutama viikko aikaa, ettei enää vituta niin ankarasti.

Siis todella hienon Petran retken jälkeen tulimme väsyneinä, mutta tyytyväisinä hotellille. Vetäisimme viinipullon huiviin pistaasipähkinöiden ,leivän ja herkkumöhnien kanssa ja olimme suloisesti unten mailla jo klo 22. Juuri kun olimme saaneet hyvin unen päästä kiinni, heräsimme puhelinsoittoon. Siippa vastasi ja kommentoi englanniksi unenpöpperöisenä muutaman sanan ja mie tietty kärppänä kyselemään, kuka pölkkypää meille soittaa klo 22.30. Respasta kuulema soitettiin,että siirtävät meidät toiseen "parempaan " hotelliin huomenna. No, ajattelimme, että selvitetään asia aamulla, mutta eihän me nyt mihinkään täältä haluta.

Aamulla sitten odottelimme turhaan opasta hotellille 15 min, kunnes älysin soittaa palvelunumeroon. Puhelimessa opas jo ihmetteli, että eikö meille ollut tullut kirjettä hotellipäivystyksen siirtymisestä naapurihotelliin. Totesimme, että ei ole kirjettä saatu ja meillä on pienoinen ongelma, koska hotelli on heittämässä meitä ulos!!! Opas Kalle tuli selvittämään hotellille asiaa, soitteli kohdepäällikölle ja A-matkojen sikäläiselle agentille oudosta tilanteesta. Summa summarum, kaikki lätinä oli turhaa, hotelli ilmoitti yksiselitteisesti siirtävänsä meidät "parempaan" all inclusive hotelliin, huoneen oli oltava tyhjä klo 11 mennessä. Ei auttanut nikottelu, ei muuta kuin pakkaamaan. Kalle kyseli kirjeen perään ja huomasi itse,että hänen lähettämä tiedotuskirje opaspäivystyksen vaihtumisesta meille lojui edelleen tiskin takana. Siellä se oli lojunut noin kaksi vuorokautta. Jihuu!

Siis meidät siirrettiin vastoin tahtoamme pois hotellista, josta olimme maksaneet ja jonka olimme varanneet jo puolta vuotta aiemmin. Mihin sitten jouduimme??? Odoteltuamme pari tuntia kuumissamme uuden hotellimme respassa huoneemme valmistumista, pääsimme tutkimaan, mitä olimme saaneet. Olimme saaneet huomattavasti ensimmäistä huonettamme rähjäisemmän ja kuluneemman huoneen, josta puuttui esim. tallelokero. Asiasta valitettuamme mies tuli ruuvinvääntimen kanssa tallelokero kainalossaan laittamaan sen meille... Mutta ei siinä kaikki.

Hura-huh-hah-hei ja rommia pullo....

Uusi hotellimme osoittautuu "lapsiperheen paratiisiksi" . Israelissa alkoi koulujen loma-aika ja lapsiperheet valloittivat kaikki edulliset hotellit. Uima-allas oli täynnänsä alle kouluikäisiä natiaisia, jotka pomppivat altaaseen miltä reunalta hyvänsä, kiljuivat ja mekastivat. Siellä on mm. poreallas, jossa lukee, että se on tarkoitettu vain yli 16- vuotiaille. Voitte kuvasta todeta, mikä on tilanne. Natiaisten lisäksi altaan reunalla istuivat äidit täysissä päivävaatteissaan liotellen likaisia kamppeitaan lämpimässä vedessä vyötäröään myöten. Se siitä hygieniasta. Arvaatte varmaan, montako kertaa kävin ko.altaassa. Hotelli ei todellakaan vastannut alkeellisintakaan toivetta rauhallisesta aikuisten lomanvietosta.

Tuo nainen hermostui, kun otin kuvan ja lähetti sukulaismuijansa ojentamaan minua


Tekeekö mielesi porealtaaseen? Otin tämän kuvan salaa zoomilla, ettei mua kivitetty

Entäs sitten all-inclusive. Voitte kuvitella mikä fiilis on istua kouluruokalamaisessa tilassa kiljuvien lapsiperheitten vieressä. Oudointa oli se, että suurimmalla osalla perheistä oli tapana lastata pöytä täyteen kaiken maailman safkaa, jota kannettiin kukkuralautasellisia ja sieltä täältä närpittiin jotain suuhun. Suurin osa safkasta jätettiin täysin koskematta, tarjoilija parat kantoivat selkä vääränä sapuskaa roskiin. Sellaista sikailua en ole nähnyt edes -80 luvun alussa Ruotsin laivoilla seisovissa pöydissä. Tuntui varmaan huikealta elää herroiksi ja palveluttaa itteänsä hotellin henkilökunnalla. En ole ikinä ennen nähnyt sellaista ruoan tuhlausta, meidän yläastelaiset on pikkutekijöitä näiden rinnalla. Ihmettelet tietenkin, mitä porukkaa siellä oikein oli. Kerrottakoon, että naisilla oli aina huivi päässä ja lapsia kuului yhteen perheeseen 5-12. Israelissa asuu aika suuri arabivähemmistö .

Taban rajan lähellä lillumassa veneretkellä


Kapteeni grillaa herkkuja

Jo vain sapuska maistui veneessä

No, meitä ei sitten hotellissa juurikaan näkynyt kuin yöaikaan. Onneksi elämä hiljeni öisin ja sai siellä sentään nukuttua. Iltaisin uima-altaisiin levitettiin kunnon kemikaalit ja pääkallokyltit ilmestyivät altaan reunoille. Se olikin varmaan ainoa tapa saada allas edes joskus tyhjäksi ja saada ureat neutraloitua altaasta. Jos kokemukset juutalaisista ei olleet kovin mairittelevat, niin pakko sanoa , että kokemukset Israelin arabeista ovat vielä vähemmän mairittelevia. Mutta tämähän on vain yhden matkan ja kahden ihmisen kokemus, vaikkakin en sitä tule koskaan unohtamaan. En ihmettele, että rauha arabien ja israelilaisten välillä on hankala saavuttaa. En tosiaankaan ihmettele. Meitsilläkin nousi väliin v-käyrä sellaiseen kiitoon, että ihan hirvitti.


Viimeinen ilta

Jouduimme olemaan loppulomamme eli 4 yötä tuossa mörskässä ja voitte arvata, että korvausvaatimus matkanjärjestäjälle loman pilaamisesta lähti jo pitkänäperjantaina. Syy tähän juttuun ei ollut meidän epäsosiaalinen käytös, vaan se että ensimmäinen hotelli oli ylibuukattu. Siellä alkoi 3-päiväiset opiskelija pippalot, joissa musiikki raikasi yötä päivää. Paikallisella tasolla asiaamme kyllä yritettiin hoitaa, mutta koko Eilat oli täynnä Pääsiäisen viettäjiä. Vinkki: älä matkusta Israeliin sikäläisen Pääsiäisen aikoihin, jos haluat hyvää palvelua, etkä halua viettää lomaasi lapsiperheitten "hiihtolomalla".

Matkanjärjestäjä on jo ilmoittanut saaneensa reklamaatiomme, mutta vielä ei ole selvillä, mnkä arvoiseksi meidän 4 päiväämme noteerataan. Toiseksi viimeisenä päivänä kävimme mukavalla veneretkellä lähellä Taban rajaa. Veneessä oli mukava tunnelma ja hyvä ruoka. Siitä nuo venekuvat. Matkailu avartaa.