Jordanian Petra - maailman ihme

Tässä kermakakkumaisessa vuorirykelmämässä sijaitsee ikiaikaiseen kaupunkiin johtava kivikanjoni


Toinen pitkistä retkistämme suuntautui Jordanian puolelle Petraan. Retkikohde oli todellakin ainutlaatuinen ja siellä olisi voinut viettää vaikka koko päivän. Petrahan on muinaisten nabatealaisten rakentama ruusunpunainen kalliokaupunki. Se on perustettu jo noin 100 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka siitäkin huolimatta, että siellä vilisee turisteja ja paikallisia, jotka yrittävät ansaita elantoaan tarjoamalla kaikenlaista kyytiä (hevosrattaita, ratsastusta, kameleita ja aaseja) ja kaupittelemalla koruja ja käsitöitä. Suorastaan pahaa teki katsella, kuinka sikäläiset hakkasivat hevosiaan säälimättä sähköjohdon pätkillä. Hevosparat vetivät hikipäässä rattaita, joilla läskit tai muuten uuvahtaneet turistit pomppivat. Eläin on siellä todellakin eläin- alempiarvoinen ihmistä. Se oli yksi ällötys muuten hienossa reissussa.

Petran alue on todella laaja. Aluksi kävellään lähes 2 kilometriä aivan mielettömässä kapeassa kivisolassa. Kuvat eivät tee oikeutta paikalle ja valaistusolot olivat hankalat. Any way, jos teillä on joskus mahdollisuus käydä Petrassa, niin älkää missatko paikkaa. Meillä oli kyllä niin tiukka aikataulu suhteessa katseltaviin, että vähän oli niin kuin olisi juostessa kussut. Jos joskus pääsen vielä tuonne käymään, varaan aikaa ainakin 5 tuntia. Enempää sitä tuskin jaksaa edes katsella.




Matkan alussa on jänniä isoja kiviä - jumalina palvottuja



Sitten alkoi kivisola osuus, joka näyttää tällaiselta

Sig- solan läpi mentyä avautuu eteen Petra Kazneh- temppeli

Vielä kauempana on roomalaisten rakentama pääkatu, sen takana olevalla matalammalla kukkulalla sijaitsi yksi geokätkö.

Aasit saivat välillä vähän levähtää varjossa, kun turistit eivät suostuneetkaan nylkyrihintoihin. Valo on siellä todella kaunista, kun se heijastuu punaisista kallioista. Kuumaa oli, varmaan 30 astetta koko ajan.

Rohkeimmat uskalsivat kamelikyytiin. Mie kuitenkin vaan käytin omia jalkojani ja olin tyytyväinen siitä, että mukana oli kunnolliset kevytvaelluskengät. Kun tottuu hyviin vaelluskenkiin, ei halua käyttää surkkukenkiä. Kyllä mua säälittikin ne, jotka olivat lähteneet matkaan sandaalin lippanoilla.

Teatteri oli jo muinoin tärkeä ihmisille. Tähän teatteriin mahtui muistaakseni noin 2500 katsojaa. Mitähän sitten lie katsoivat? Teatteria ja sirkushuveja ihmiset ovat aina arvostaneet.

Ajan hammas oli koetellut pylväitä ja monet niistä olivat sortuneet

Suurin osa Petran rakennuksista on hautoja. Aika hulppeita sellaisia.

Siippa kävi vauhdilla täällä ylhäällä, sillä Petrassakin oli geokätkö. Ylhäältä avautui tällainen näkymä alas.

Nyt vaivaa jo vähän kirjoitusväsymys ja tuntuu siltäkin, että reissusta on jo niin pitkä aika. Arki on sellainen, että se hönkää päälle ja kaappaa valtaansa hyvin pian. Kirjoitan vielä yhden postauksen Israelin reissusta ja sitten lopetan. Kuulemisiin!

PST... jollakin oudolla logiikalla muutama kuvista tulee ISOKSI kun klikkaat. Mulla ei ole aavistustakaan siitä, miksi vain jotkut ja millä perusteella juuri ne, kokeile.