Heipsan te vähälukuiset, mutta sitä tärkeämmät kurkkijat! Olen kait joutunut mielenhäiriön valtaan, sillä innostuin alustamaan pullataikinaa jo ennen klo 8. Olin kyllä melkoinen näky, sillä leivonta-asunani oli pelkät pikkuhousut. Täällä meidän kämpässä on taas hellejakson jälkeen lämpölukemat sellaista tasoa, että kertakaikkiaan ei jaksa pitää vaatteita päällä. Asumme kerrostalon ylimmässä kerroksessa, jossa katto varaa lämpöä koko päivän kiitettävästi ja luovuttaa sitä sitten kämppäänkin. Joka läpi on auki, mutta silti hiki virtaa.
Pullista tuli hyviä, olenhan treenannut ahkerasti tämän kesään aikana. ??? Olen ittekkin ymmälläni tästä oudosta leivontainnostuksesta. Mistä se on merkki? Minusta tulee sittenkin jossain vaiheessa pullantuoksuinen ämmi= mummo. Tytär on hiukka katkera siitä, että innostukseni syttyi vasta, kun hän on jo muuttanut pois kotoa. Oikeastaan hänen pitäisi kiitellä, sillä olis varmaan aika tukevassa kunnossa nyt, jos olisin silloin ahkerasti leiponut.
Eilen käväisin Hesan keskustassa pyörimässä sen verran, että ostin Stockan alesta Very Nicen farkut kokoa 35/30. Kyllä tuo mun persus on tosi leviä ja vatsakumpukin vaan kasvaa. Mutta jalat ei pitene yhtään. Oikea tuumakoko farkkujen pituudelle olisi 29, mutta niitä saa tosi harvoin mistään. Söin eilen lounasta Forumissa, siellä on paljon hyviä lounaspaikkoja alimmassa kerroksessa. Tällä kertaa otin Habibi paikassa lampaanlihavartaat. Tosi hyviä olivat jogurttikastike lisukkeineen couscousin kera. Jälkkäriksi kahvit Helsingin Jäätelötehtaan Maraschino jäätelön kanssa. (Ei ihme, että persus vain leviää)
Innostuin kutsumaan työkaverit meidän terassille työpäivän jälkeen. Osa siis on päivystävässä yksikössä heinäkuussa duunissa ja osa jo lomilla. Hauska nähdä niitä hauskoja naisia, ottavat omat juomat mukaan ja talo tarjoaa salaatit ja Salarakkaat (makkaraa) Siippa aikoi vetäytyä kätköille kuultuaan, että talo täyttyy tissuttelevista eukoista. Olen ollut viimeisen vuoden aikana niin paljon yksin, että nautin taas kovasti seurasta. Tai siis molemmista nautin, myös yksinolo on tullut mulle erittäin tärkeäksi latautumiseksi.
Jos viittin, käyn pyöräilemässä jonkun kivan lenkuran kohtikään. Voisin vaikka hakea tuoreita mansikoita torilta ittelleni lounaaksi, illalla syön sitten tukevammin. Nyt mansikka aikaan meillä on siipan kanssa tapana syödä joka päivä mansikoita semmonen litra per nokka. En pakasta yhtään marjaa, syön vain tuoreena. Eilen saatiin jo aivan loistavaa inkoolaista mansikkaa, jospas sitä olisi tänäänkin tarjolla.
Mukavaa ja helteistä päivää kaikille!
Olepas hyvä, nauti päiväkaffin kera
13 kommenttia:
Kiitos kauniista kukkapullista, hyvä idea tehdä tuon näköisiä pullia, kokeillaanpas seuraavalla kerralla.
Minunkin jalkani ovat yhtä lyhyet ja mietin myös mistä löytyisi oikean pituiset housut, se 30-pituuskin on hieman liian pitkä..
Sooloilija, olen laiskana kehitellyt tuon leipomishomman mahdollisimman helpoksi. Siis rullaan taikinan ensin korvapuustirullalle, leikkaan tasaisia noin 2,5 cm pätkiä, jotka laitan muffinssivuokaan ja sitten vaan saksilla niks naks ristiin ja siitä se kukka syntyy.
Mullekin se 30 tuuman pituus on liikaa, 28-29 on just passeli. Persus on siis tosi leviä suhteessa jalkojen pituuteen :)
Uusi idea leikata pullat noin kukkamaisiksi, onko omakeksimäsi? Maistuis kyllä mullekin, ja maistuukin. Tein Arleenan appelsiinipullia pakastimeen ja napsin niitä sieltä joka päivä. Se vika leipomisessa on.
Mutta jos ei ole jotakin hyvää, ei tule mistään mitään;)
Nam! Kiitos, kylläpäs maistuivatkin hyviltä!
Pitääpäs itsekin leipoa jotain piakkoin.
Minä olen omituinen leipuri, en koskaan syö omia tuotoksiani (hmm, kuulostaa omastakin mielestä epäilyttävältä...) ihan siitä syystä että tuoksuttelen tarpeeksi leipoessani ja olen tavallaan kylläinen jo!
Mukavaa kesän jatkoa!
Kiitos herkullisista pullista päiväkahvin kera ;)
Jaksatpa sinä tällaisellakin helteellä leipoa - ihailen vaan viitseliäisyyttäsi!
Mukavaa viikonjatkoa!
Ai sinä olet huomannut saman, että jalat ei pitene, ei sitten millään =D Minä en voi käsittää, miksi persus ja maha leviää minullakin koko ajan vaan lisää ja lisää =D
Ja noin herkullisia pullia vielä tarjoilet, namskista ja tattista!
Minua ei saisi näillä helteillä leipomaan, olet sinä ahkera tyttö! :)
Mukavat meiningit sulla. Ja pullanleipominen on mitä rentouttavinta ja luovaa puuhaa. Ja lopuksi vielä saa nauttia saannoksistaan. Eilen kävimme tyttären kans ihanassa kesäkahvilassa ja siellä oli vasta leivottuja korvapuusteja.
Kiitos päiväkahvipullista! Sattui silmiin tämä syöte (syötti) kun juuri ajattelin, että pit.. / siis voisi leipoa jotakin.
katriina,Jostain mie luin tuon leikkomisohjeen ja otin heti laiskaan onkeeni.
Leipominen on jotenkin rentouttavaa, nimenomaa hiivataikinan leipominen. Siinä saa kunnolla vääntää ja vaivata. Kakkujen pipertämisestä en välitä.
Täällä pitäisi olla mun kommentii, että olen saanut maistaa pulliasi ja hyviä on! Tuo onkin hauska tapa leikata pullat, näyttävät kukilta.
Hyviä kesäpäiviä sinne, mansikat tosiaan ovat tulleet ja parhaimmillaan nyt. Meidän pihassa vasta kukassa, vuosia hoitamattomana olleessa mansikkamaassa, heinien keskellä..
-eikka
Meitä on näköjään muitakin kukkapulliesi ihailijoita. Meillä paistettiin pahimpana helteenä pannareita...
Son sitten kumma, kun ihimisen elämänkaari eri ihimisillä kulukoo niin eri taharis. Kun molin kotiäiti ja perhrpäivähoitaja, mä tapasin leipua pullaa kerran viikos. Nykyään mäen voisi ajatellakkaan, jotta mä rupiaasin leipomahan. Leipomisen meillä tänäpäivänä suorittaa Anonyymi kaiken muun ruuanlaiton lisäksi. Mäkin pyrin syömähän mansikat tuorehena ja kesällä. Mäen oo pullan leipomisen lisäksi ollenkaan innostunu pakastuksen saloosta, enkä muistakaan hyvän perheenemännän ominaisuuksihin kuuluvista asioosta. =oDDD
Voi nyt oli vaikea postaus luettavaksi :D Kun mie en saa syödä pullaa enkä mansikoita, ja nuo pullat näyttäisi NIIN herkullisilta!! Voi katkeruus! Mutta perse se on levinnyt mullakin, vaikka muka mitään en saa syödäkään. Väärinhän sekin on!
Lähetä kommentti