Rockia ja rasvausta

Maija Vilkkumaa osoittautui esiintyjäksi, joka veti settinsä kybällä. On aina ihana nauttia konsertista, johon on selvästikin hyvin valmistauduttu. Yleisö oli enimmäkseen nuoriso-osastoa kahdenkympin molemmin puolin, mutta olihan siellä muutama meitä vanhoja pierujakin mausteena joukossa. Olemme aika ahkeria Tavastian kävijöitä mieheni kanssa ja vaikka se paikkana on tosi tunkkaisen oloinen, on meno ja tunnelma siellä lähes poikkeuksetta aivan mahtava. Muistan vielä sen, kun aloimme harrastaa Tavastialla käyntejä, minua vaivasi se, että olimme aina sieltä vanhimmasta päästä yleisöä. Enää ei vaivaa, ihminenhän on juuri sen ikäinen kuin sisäisesti kokee olevansa. Toki hämäännyn välillä, kun katson peiliin: "Kuka hemmetissä on tuo harmaantuva keski-ikäinen nainen...?"

Jess!! tälle tupakkalain tiukentumiselle, vaatteet eivät enää haise alusvaatteita myöten tupakalle konsertti-illan jälkeen! Mulla olikin ennen tapana hakea pyykkikorista vaatteet Tavastia-keikalle, nyt kannattaa laittaa puhtaat päälle ;)

Valvominen on ainoa juttu, mikä mua ottaa päähän näissä Tavastian konserttijutuissa, lähes tulkoon kaikki artistit alkavat soittaa vasta puolen yön tuntumassa, jolloin minä olen normaalisti ollut jo unten mailla pari tuntia. Olen oppinut varustautumaan konsertti-iltoihin nukkumalla kunnon 1½ tunnin tirsat päivällä, se on ainoa tapa selvitä pilkkimättä.

Tuli nukuttua vähän pitempään ja yhä siis työhuoneen lattialla. Huomasin, että iho on alkanut huutaa kuivuuttaan nyt muuallakin kuin rinnoissa- suoritin perusteellisen rasvauksen suihkun jälkeen. Selän rasvasi mieheni ja ihmetteli, kun sama selkä sekä hilseilee kuivuuttaan että pukkaa pientä finniä.

Huvittavia nämä "itsestään sulavat" tikit. Leikkaushaavoista töröttää sieltä täältä ohuita rihmoja, jotkut irtoavat, kun vähän nykäisee. Tuskinpa nämä kaikki itseksensä sulavat, varmaan joutuu nypityttämään parin viikon kuluttua. Niin haavahoitaja kyllä kehottikin käymään siellä näytilla jossain vaiheessa.

Ruoasta puheen ollen, eilinen grillattu lohi maístui taivaalliselta. Lohen päällä oli teriyaki- kastiketta, pippuria ja myllyllä rouhittua merisuolaa. Kävimme ostamassa halsterin, että pystyimme grillaamaan kalaa sähkögrillillä. Kyllä itsehillintä joutuu tosi koville näiden kesäisten grilliherkkujen kanssa. Palan painikkeeksi maistui rose-viini. Laihduta tässä sitten mopon rengasta vyötäröltä, kun on herkkupeppu luonteeltaan.

On aurinkoinen aamu ja linnut suorastaan huutavat - ovi parvekkeelle on auki. Lämpö antaa vielä odottaa itseään ja meillä päin tuulee aina. Illalla on taas mielenkiintoinen happeninki tulossa- siitä huomenna.