lauantai 24. toukokuuta 2008

Kesää kohti

Vanhojen tissien muistolle. Vasen roikkui vielä alempana. Erehtymisen välttämiseksi tiedoksi, että kuvassa on vanhat tissit eli ennen pienennysleikkausta otettu kuva.

Mulla oli vuosipäivä torstaina eli tasan vuosi tuli täyteen näillä "uusilla tisuilla". Samalle päivälle osui myös vuositarkastus ja minut leikannut plastiikkakirurgi tsekkasi työnsä tulokset. Hän oli muuten oikein tyytyväinen (niin kuin minäkin) mutta totesi, että keloidisten arpien vuoksi on silikonilaastarihoitoa jatkettava vielä ainakin 3kk. Mulle annettiin uusi tsekkausaika elokuun loppuun ja jos siihen mennessä arvet eivät ole selvästi kohentuneet, aloitetaan kortisonihoito. Mitä lienee tarkoittaa, en edes uskaltanut kysyä... Kerroin kirurgille, että huolellisesti dokumentoidut kotikuvat poistuivat vahingossa bittitaivaaseen ja kysyin , olisko minun mitenkään mahdollista saada kopioita niistä hänen ottamistaan kuvista. Hän lupasi hoitaa asian ja mie ajattelin, että noinkohan onnistuu... Yllätys oli todella suuri, että jo seuraavana päivänä eli perjantaina mulle tuli iso kirjekuori Husista ja sisällä oli todentotta hyvät selkeät kuvat rinnoistani ennen leikkausta. Uskomattoman nopeaa ja hyvää palvelua. Mutta ne kuvat... Hitsi, mie olin jo unohtanut, millaiset lämyskät ne rinnat oli. Ei ole ikävä ja kannattaa katella niitä kuvia, jos oikein mässätyttää. Saattaapi mennä mässäyshimo ohi. En niitä tänne blogiin kumminkaan laita, mutta näytän sinulle henkilökohtaisesti kuvat, jos olet harkitsemassa leikkausta ja tarvit uskonvahvistusta. Helsingin Kauppatorilla varmaan ihmetellään kohta pöytää, jossa tutkitaan intensiivisesti valokuvia...






Miehän olen jo käyttänyt näitä arpihoitolaastereita puoli vuotta, mutta mielestäni vaste on ollut heikko. Jätin sitten Japanin reissulla "asentamatta" uudet teipit, kun kävimme eka kerran kylpylässä. Ne arpilaastarit on aika kalliita, se kahden viikon laatta maksaa 19,50€, Tallinnasta sai huomattavasti halvemmalla, mutta kun ei ole sinne nyt menoa. Tottelen tohtoria ja käytän vielä sinne seuraavaan tsekkaukseen. Edelleenkään mua itteäni arvet eivät häiritse muuten, kuin aiheuttamalla ajoittain helvetinmoista kutinaa. Siippa taas näkee arvet omasta näkökulmastaan paremmin ja on sitä mieltä, että on ne hoidettava kunnialla loppuu

Törmäsin häkellyttävään näkyyn metrossa työmatkalla. Enkelikö se on?


Ei sentään enkeli, mutta enkelien sukua. Luonnontieteellinen museo on pitkään ollut remontissa ja nyt se vihdoin aukesi uudestaan männä viikolla. Kaksi työntekijää kuljetti metrossa kahta valtavaa joutsenta, jotka olivat olleet kunnostettavina. Tämä parivaljakko herätti todella ihmisten kiinnostuksen. Saattaa olla, että kyseessä olikin museon mainoskikka. Metron kuljettaja ei tempauksesta ilahtunut. Kaksikko joutsenineen vaihtoi aina asemien välillä vaunua ja Hakaniemen kohdalla metrossa kuului kuivakka kuulutus "siivekkäille" että mitä he seilaavat eri vaunuissa lintuinensa pahimpaan ruuhka-aikaan. Jos seilaaminen ei lopu, niin kuljettaja kutsuu seuraavalle asemalle vartijat poistamaan ko . matkustajat lintuineen. Että näin iloisesti metrossa. Minusta matkustajat eivät olleet lainkaan ärtyneitä linnuista vaan pikemminkin erittäin kiinnostuneita, mutta jostain syystä naispuolisella metronkuljettajalla oli pipo jotenkin tiukalla. Kerrankin työmatkalla oli oikeasti jotain kiinnostavaa kuvattavaa ja mulla oli vielä kamera mukana, jes!




Metsä- tai keto-orvokkien kukinta on jo täydessä vauhdissa

Teimme tänään siipan kanssa pyöräretken ympäri Espoonlahden pohjukan ja viimeisenä kävimme Lasilaakson luonnonsuojelualueella eka kerran tälle keväälle. Lintujen pesintä oli jo täysillä menossa. Läheltä emme lintuja nähneet, mutta kiikareilla näkyi kyhmyjoutsenia ja silkkiuikkuja lokkien ja varisten lisäksi. Se on muuten todella ihana keidaspaikka, luonto on valtavan rehevä ja linnut laulaa täyttä kurkkua. Kuvat puhuvat enemmän kuin sanat. Tämän päivän pyöräretken satoa:


Onkija Kirkkonummen Sundsbergissä





Mankinjoki










Lasilaakson omenapuut olivat kukassa

Vicki Li tiirailee lintuja

Espoonlahden pohjukkaa

Suloinen metsä täynnä linnunlaulua

On siellä lintujakin

21 kommenttia:

meri kirjoitti...

Ihania aurinkoisia luontokuvia, raikkaita. Metsäorvokit ovat vastustamattomia.
Naurattaa tuo happaman metronkuljettajan kuulutus siivekkäille. Mitähän sillä oli mielessään? "Ei lemmikkieläimiä metroon?"

Anonyymi kirjoitti...

Täällä Lapissa hekoitellaan hersyvästi. Se taisi olla ihan oikeesti osa mainostoimisto Dagmarin niille suunnittelemaa mainoskamppista... kuten myös ne kaivaukset Rautatientorilla....

Pittää kesälä tulla kattomhan!

Tv Suurperheinen

PS. Pirskatti ko käypi katheeksi tuo teijän kesäinen luonto. Meillä hyvä jos on jäät lähtenhet...mutta peräsä tulhan!

Virpi P. kirjoitti...

Onko kuvassa siis vanhat vai uudet? Näyttävät ainakin sopusointuisen uusilta ja hyviltä. Toivottavasti vielä saat arvetkin jollakin hoidolla kuntoon ajan myötä.

Voi miten odotan syksyä ja mahdollista leikkausta! Saisi tämän taakan harteilta pois.

Vicki Li kirjoitti...

Haloo, Katriina, nyt on suhteellisuuden taju kadoksissa.Nuo kuvassa olevat on ne vanhat painavat, roikkuvat ja hiostavat. Toinen kokoa F ja toinen E. Uudet on keveät, pystyt, terhakat ja arpiset :) Ihanaa, että olet jo jonossa, ihan oikeasti taakkasi tulee kevenemään. Eilen tosin ajoin niin vauhdilla pyöräretkellä, että rintsikat hikosi puoleen väliin pienillä terhakoillakin. Ihana päivä, mie jään siivoamaan kottiin ja siippa tekee uuden pyöräretken.

Anonyymi kirjoitti...

Tekstistä kuvan yhteydessä minäkin ajattelin, että kuvassa ovat uudet... Mietin, että minkähänmoiset meijerit ne vanhat mahtoivatkaan oikein olla.
Ja siis, ainahan luomurinnat ovat eripariset, ainakin vähän. Missä tehdään bersauksen pienennysleikkauksia? Mulle semmoinen...

Krisu

Anonyymi kirjoitti...

Oikein monenlaisia luontokuvia tällä kertaa, kiitos niistä! Mä en terhakkarintaisena aio mennä pienennysleikkaukseen, mutta takamuksen pienennys kiinnostaisi. Ehkä Krisun kanssa osutaan joskus samaan aikaan pepunpiennennysleikkaukseen?

noeijoo kirjoitti...

Voi juku mikä luonto! Omenapuukin kukkii.
Aika hienoa iloita kehostaan täysillä. Minäkin sain iloa takaisin, kun sain rosenhoidon ystävältä, kipu hellitti.

Sooloilija kirjoitti...

Luontoa, ja luontoa eli ihmiskehoa ja ulkoluontoa. Kiitos tästä postauksesta, niin rehellistä ja suoraa tekstiä ja kuvaa suomalaiselta ,aikuiselta naiselta.

(Minäkin voisin ilmoittautua tuollaiseen leikkaukseen. Jos kertoisit vielä miten asiassa lähdetään etenemään ja mitkä on mahikset kunnalliseen hoitoon.Entä jonotusaika jne.? Rahaa kun ei ole yksityiseen.)

Virpi P. kirjoitti...

Sori Vicki! Ei vain näyttäneet kuvassa pahalta nuo vanhatkaan, uskon kuitenkin että vaivasivat. Houkuttaa kyllä ajatus pienistä rinnoista!

Sooloilija, minä pyysin työterveyslääkäriltä lähetteen, mutta jono ensimmäiselle pkl-käynnillekin näkyy venyvän vuoden mittaiseksi. Soitinkin jo kerran, on kuulemma niin paljon rintasyöpäleikkauksia. Sanoin, että pysyn mieluummin tässä jonossa. :)

Eevis kirjoitti...

Pitkä toipumisaika, mutta kuulostat sittenkin tyytyväiseltä.

Pelkäsiköhän kuljettaja lintulenssua?

Siellä teillä on niin rikas ja rehevä tuo luonto. Kevään ja kesän edistymistä on ihana seurata.

Vicki Li kirjoitti...

Huomenta Sooloilija! Minut nappasi kiinni mammografian tekijä kysymyksellä:onko noista vaivaa? Tartuin siihen heti kiinni, koska gynekologini ei ole pitänyt asiaa oleellisena (itse pienirintainen nainen)Tämä röntgenlääkäri lattoi minut arvioitavaksi platiikkakirurgille ja siellä mittailtiin ja jututettiin vaivoista ja pääsin heti jonoon, siis terveydellisestä syistä tehtävään kunnalliseen jonoon. Siihen on mittojen puolesta olemasa ihan kriteerit, löytyvät esin Oulun Yliopistollisen sairaalaan sivuilta. Rinnat siis pisteytetään. Operaatio kannattaa mielestäni ehdottomasti, jos ja kun rinnoista on vaivoja ( mulla oli päänsärkyä, niska-hartia-jännitystä, ihottumaa) mutta koameettisista syistä en lähtisi. Kyllä operaatio kaikkinensa on aikaaviepä, lopullinen paraneminen kestää. Parasta minusta on ollut parantunut ryhti, keventynyt hengitys ja hikoilun väheneminen. Bonuksena tietenkin parantunut ulkonäkö ja se, että taas menee esim. paitapuserot päälle ja yleensäkin vaatteet istuvat paremmin. Miinuksena, että maha näyttää kasvaneen (oikeasti siis entinen, mutta näkyy paremmmin)Tsekkauta asia kohdaltasi. Mua harmittaa vain se, että en pontevammin vaatinutjo aiemmin gynekologiltani pääsyä plastiikkakirurgin tsekattavksi.

Sooloilija kirjoitti...

Kiitos tiedosta. Mielenkiintoinen asia. Sitä kun ihminen tässä iässä miettii elämänlaatua ja sitä miten haluaisi loppuelämän elää. Eli se on tosiaankin iso juttu..

Anonyymi kirjoitti...

Minusta tuo "joutsenet metrossa" oli vallan mainio idea. Kiva, kun kerroit katsojan kommenttisi. Juuri tuota varmaan haluttiin, positiivista huomiota. Hyvä Museo! Hyvä mainostoimisto!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä tuo selventävä kommentti, koska minäkin olisin luullut, että kyseessä ovat uudet rinnat, näyttävät nimittäin minun silmääni ihan normaaleilta, jopa hyviltä. Pieni kokoerohan on lähes joka naisella. Mutta kuka meistä toisen vaivoja tuntee, ja jos itse olet tyytyväinen, niin leikkaus kannatti. Onnittelut vuosipäivän johdosta!

Anonyymi kirjoitti...

Minulla vasta 3kk piennennyksestä mutta hienolta tuntuu :o)Kun otetaan n.1.3kg yhtäkkiä pois painolastia niin eihän se voi tuntua kuin vain ja ainoastaan loistavalta!
Sellaista pitää kysyä että aloititko tuon silikonilaattahoidon ihan omatoimisesti vai suositeltiinko sitä sinulle? Minulle luvattiin kontrollikäynti lääkärille 3-6kk päästä leikkauksesta ja ajattelin odottaa kunnes kuulen lääkärin mielipiteen mahdollisesta tarpeesta hoitoon. Rinnan alla olevat arvet kyllä näkyy ja tuntuu mutta ei niistä minulle haittaa ole. Ja on se laatta vaan niin pirun kallistakin..

Irene kirjoitti...

On sielä Espoonlahren pohjukassa hienot maisemat. Son komiaa seutua muutenkin tuo Espoonlahti. Oltihin siellä viimeviikonloppuna auttamas tytärtä muuttopuuhis ja ihasteltihin molemmat Anonyymin kans kauneutta, joka ympärillä levittäytyy, vaikka solikin ihimisen suunnittelemaa ja rakentamaa urpaaniseutua.

Terveisin Irene<3

Vicki Li kirjoitti...

Heippa Mimmu ja Lyyli, tervetuloa!
jesh, kyllä tämä rinta-asia on tosiaan kovin henkilökohtainen ja subjektiivinen kokemus. Mutta mulla strategiset mitat terveydellisistä syistä johtuvaan leikkaukseen täyttyivät reippaasti.

Lyyli,mie en aloittanut heti arpihoitoa vaan vasta syyskuussa ihan itse, kun arvet alkoivat nousta koholle (keloidisiksi)tulla punaisiksi ja kutiseviksi. Mulla pahin on se nännipihoja ympäröivät, kun ne siis siirrettiin.
Tallinnasta Mepiformia saa huomattavasti halvemmalla ja nyt tutkin mahdollisuutta hommata ruotsista kaverin kautta.

Vicki Li kirjoitti...

Irene- ilmoita ens kerralla, kun oot tulossa. Tehdään tärskyt rannalle ja nautitaan Elyseetä maisemista nauttien. Jäikö tytär yhä asumaan tälle seudulle?

meri kirjoitti...

No mutta mitä se tämä tämmöinen on?
Tännehän kutsuttiin naisten bileisiin ja vanhat tissit ovat täällä vain odottamassa! Jotka muuten minunkin mielestäni ovat hyvän ja sopusuhtaisen näköiset vaikka uskonkin sanasi että vaivaa oli.

Mutta ne bileet. Missä sopat? Kuohuviinit? Onko täällä muita? Onko saunaa?

Vicki Li kirjoitti...

Läsnä bileissä oli läsnä 13 naista 19-61 ikävuoden väliltä ja virtuaalisesti vielä Iines, Eikka, Meri ja Katriina. Thai-kankeitto meni kaikki, kasvisosekeittoa jäi 2litran kattila, suklaacookiesit meni kaikki ja porkkanakakkua jäi yksi palanen. Viini pulloja jäi vieraitten jättämänä 3 pulloa. Pippaloissa piti valita runsaasta Vicki Lin aineistosta kuva tai kaksi sydämellä ja sitten piti kertoa valitsemastaan kuvasta. Kuulimme mielenkiintoisia tarinoita.
Virtuaalivieraat saivat toistaiseksi tyytyä vain vanhoihin tisseihin... mutta yritän piakkoin kertoa, oliko teillä hauskaa...
Perhana, eihän tällainen konkreetti-santra osaa mitään virtuaalipirskeitä järjestää.

Anonyymi kirjoitti...

ootteko homoja tai lesboja panette äitejänne ja isiänne