Helmikuussa kävimme Espanjan Nerjassa 
Huhtikuun lopulla Japanissa. Vicki Li japsien keskellä.
Kesäloma vaellettiin Itävallassa Ötzin laaksossa ja vuorilla
Syksyllä maistuivat ravut RuotsissaPerjantaiherkut on nautittu saunan jälkeen. Yleensä käymme saunassa lauantaina, mutta nyt kun tiedämme , että huomenna tulee vieraita, vaihdoimme saunapäivää. Uudessa saunassa on todella KOSTEAT löylyt, 110 kg kiviä takaa sen. Tykkäsin entisestä saunasta, mutta uudesta tykkään vielä enemmän. Saunan lauteilla vetelin kitusiin pullon tsekkiolutta. Nam.
Tammikuu 2009 Liettuan Vilnassa. Lukkojen silta.
Vilna aamu-usvassa
Saunan jälkeen nautimme salaatin ( jäävuorisalaatti, tomaatti, paprika, portobello-sipulia paistettuna, kurkkua, vähän tähteeksi jäänyttä uunissa paistettua Norjan lohta, jokiravunpyrstöjä, kurpitsan siemeniä) ja salaattikastikkeena oli kermaviiliä pestolla höystettynä. Palan painikkeena oli ikivanha suosikki eli unkarilainen puolikuiva valkkari.... Ateria nautittiin siipan seurassa ja kynttiläkruunun valossa. Siinä ohessa muisteltiin menneitä mukavia matkoja ja mietittiin seuraavia... Matkustelu on mielenkiintoista ja maailmankuvaa laajentavaa. Ihan lähitulevaisuudessa emme siis edelleenkään aio hankkia venettä (vaikka meren rannalla asummekin) emmekä mökkiä, vaan viipotamme kaikki ylijäämä rahamme pitkin palloa. Tälläisia mietteitä perjantai-iltana lievässä "kaasussa". Mukavaa viikonloppua kaikille, myös niille, joiden mielestä Suomi ja koti on maailman paras paikka. Koti on paras paikka myös minusta. Täältä on vain väliin käytävä muualla, että voisi palata jälleen.
Tammikuu 2009 Liettuan Vilnassa. Lukkojen silta.
Vilna aamu-usvassa
4 kommenttia:
Minä tykkään kans lentää niinku pieru tuulesa, kuten aina yhtä hienostuneesti itseään ilmaiseva oululaisväki tapaa sanoa.
Vaan ylijäämäraha - sellaisesta en ole kuullut. Siispä monesti joudun jäämään pakosti kotiin nyhjäämään vaikka kiertäisin maailmaa paljon mieluummin. Nautin myös toisten matkoista, niistä lukemisesta, kuulemisesta ja kuvien katsomisesta.
Ja olen kyllä vähintään kerran vuodessa järjestänyt itseni jonnekin ulkomaille viime vuosina.
Meri- olemme siinä onnellisessa asemassa, että rahaa jää välillä säästöönkin... josta ne sitten kulutetaan remontteihin ja matkoihin. Vaan enpä olisi lapsuudessa/nuoruudessa uskonut, että joskus elämässäni olen näin "vihreällä oksalla". Aikansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin.Tänään näin, mutta huomisesta ei tiedä kukaan. Siis kiitollisena tänään.
Mie olin Kumppanin kanssa Nerjassa lokakuussa tai oikeastaan ihana vuokra-asuntomme oli vähän Nerjan ulkopuolella. Pidän kovasti Andalusian maisemista Nerjasta itäänpäin ja sitten tietenkin sinne vuoristoon päin myös. Minullakin kuluu ylijäämäraha helposti matkoihn.
En ole viitsinyt edes laskeskella mitä mammonaa olisin saanut jos en olisi matkustanut. Sen tiedän kyllä mitä olen saanut maallisen tavaran sijasta; kokemuksia, muistoja, maailmankuvan laajentumista, ymmärrystä, suvaisevaisuutta...
Kyllä matkat ovat yksi parhaita elämän anteja ja yhtä lailla kotiintulo,kuten mainitsitkin. Valitettavan harvoin on päässyt, mutta elämäntilanteen mukaan on elettävä. Seuraavaksi kutsunee Kreikka, lasten kanssa, ei kuitenkaan tänä vuonna. Ehkä ensi vuonna.
Tuijottelen muuten sunkin kuvistasi haaveillen vuoristoja, ne kun antavat mielen valtaa, avaruutta ajatteluun.
Lähetä kommentti