Heipsan kurkkijat! Onpas pitänyt haipakkaa tänään sen jälkeen, kun heräsin noin klo 9.30. Olin nukkunut semmoset rapiat 10 ½ tuntia. Ei muuta kuin aamupalaa alle ja siippa alkoi multa kyselemään, miten haluaisin viettää viimeisen päiväni ennen paluutani ruotuun eli vakitöihin.
Oli mainio purjehdussääkin
Oli mainio purjehdussääkin
No, sään ollessa jo aamusta kuin morsian, sanoin olevani valmis geokätköilemään. Siippa siitä innostuneena alkoi välittömästi suunnitella meille sopivaa reittiä. Polkumme johti aurinkoiseen Lauttasaareen. Jäimme bussista pois Hanasaaren pysäkillä ja ensin kävimme bongaamassa kätkön Koivusaaresta, sikäläisestä satamasaaresta. Mun hyvillä geosilmillä oli taas käyttöä. Matka jatkui sitten Pohjois-Lauttasaaressa muutaman kätkön kautta ja lopulta tallustelimme siellä ihan Larun eteläkärjessä. Oli siis ihan huisia. Mulla oli kamera mukana ja kuvailin vähän väliä. Tällä kertaa lähinnä kukkivia kukkia, mutta kyllä otoksiini mahtuu muutama lintu ja oravakin ja tietenkin otoksia Lauttasaaren uimarannalta, jossa oli jengiä kuin merenmutaa. Uskaliaimmat jopa kahlasivat vedessä. Suomalaiset sulavat ihanan rennoiksi tällaisessa helteessä.
Koivusaaressa kellersi
Koivusaaressa kellersi
Niin vaan aika hurahti siellä tallustaessa, että kotia kohti lähdimme bussilla klo 17 ensin Kamppiin ja sitten kaupan kautta toisella bussilla kotiin. Koko päivänä olin ottanut vain pari vesihuikkaa, en käynyt kertaakaan edes vessassa. Ostimme savustettua nieriää kotiin ja söimme vielä parvekkeella. Meidän partsilla on varmaan 30 astetta hellettä, kun aurinko on paistanut sinne aina kolmesta saakka. Parveke on ilta-auringon suuntaan ja oivallinen töissä käyvälle, joka ei sinne ehdi ennen iltapäivää.
Siipalla oli reisullamme askelmittari mukana ja siihen kertyi hänelle vähän yli 20.000 askelta eli mulle olisi tullut varmaan noin 23.000 askelta näillä pikkuisilla töpöjaloilla. Hieno päivä myös liikunnan kannalta. Sitä mun omaa askelmittaria ei siis kertakaikkiaan ole löytynyt. Kai mie olen sen pudottanut jonnekin, koska se ei ole ilmaantunt esiin kuukauden aikana.
Lapset uskalsivat jo pulikoida
Syötyäni olin vielä niin energisoitunut tämän päivän kierroksesta, että aloin imuroimaan koko huushollin. Ajttelin, että kun huomenna tulen puhkiväsyneenä töistä, tuntuu tosi hienolta, että saan tulla suht siistiin kotiin. Siippakin innostui laittamaan parvekkeelle vielä viimeistelyjä, istuin tyynyjä ja sen sellaista.
Sodan aikana Lauttasaaressa hoideltiin ilmatorjuntaa. Tykkejä on vielä jäljellä
Sodan aikana Lauttasaaressa hoideltiin ilmatorjuntaa. Tykkejä on vielä jäljellä
Toteemipatsas löytyy myös Lauttasaaresta
Rakkaat kurkkijat, tilanne on nyt sellainen, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä bloggailuni vähenee vakityöhön menon myötä. Ei vaan ole aikaa eikä jaksua. Kyllä mie yritän polkata vielä kerran viikkoon, mutta saapi nähä. Kaikille toivotan ihanaa lomaa ja muistutan, että jos olet tulossa pääkaupunkiseudulle ja haluat tavata, niin otahan yhteyttä sähköpostilla. Jos aikatauluuni sopii, tapaan kurkkijoita mielelläni, olettehan mulle tulleet niin tärkeiksi näiden kahden vuoden aikana, jonka olen täällä Blogistaniassa pyörinyt. Nauttikaa lomasta, kun meitsi painaa töihin. Vuoronsa kullakin.
Fasaanin ääni ei ole niitä kauneimpia
11 kommenttia:
Voimia sinulle sinne vaki työelämään!
Kiitos, Olivia! Rytmin muutos elämässä väsyttää aina aluksi kauheasti, mutta tilanne tasoittuu kyllä. Sen olen oppinut niissä muutoksissa, jotka ovat kohdalleni sattuneet tähän mennessä.
Kiitos ihanasta kuvamatkasta riemukkaisiin kesätunnelmiin :)
Mukavaa kesää sinulle ja tsemppiä arjen koitoksiin!
Kotiseutumatkailua minulle. Kuin en tiennyt tuosta patsaasta mitään, en tykistä?
Etsin FB:ssa profiiliasi, mutta sukunimestä en sitten ollut varma, että se siitä...
Onnea työrintamalle.
Voi mikä hurmaava päivä! Kotiseutumatkailua parhaimmillaan. Hellettä piisasi meilläkin, mutta tuuli oli melkoinen.
Ensi viikolla tapaamisiin!
Hanna-kaipa helle hoisi teitäkin?
Miina- miekin yllätyn joka geokätköreissulla siitä, mitä kummaa löytyy ihan lähistöltä, Lauttasaari on oikea yllätysaitta.
Eicka- ihanaa vihdoinkin nähdä siskot livenä, sitä odottelen ilolla.
Hienoja kuvia, varsinkin tuo eväskoria vaaniskeleva orava on mainio.
Kivat ne on hyvät kelit työssä ollessakin, vaikka taitaa jo vähän viileämpää ollakin luvassa. Iloista töitten alkua!
Ensi viikolla tosiaan päästään tapaamaan IRL - entä jos me ollaankin toistemme mielestä ihan kamalia!!?
Meri- sitten täytyy sanoa, että olen ihmistuntijana ihan paska, jos te tuntuisitte kamalilta! Haloo, ihmisiä tässä vain ollaan.Ei sen enempää, eikä vähempää.Relax!
IRENE sanoi.........
Kauniita kuvia, varsinkin tuokurre vekkuli eväskorin kimpussa.=oD
Mun täytyy kyllä todeta, että mulle Helluntain seutu oli aivan liian kuumaa aikaa. mä rakastan aurinkoa ja valoa, mutta kuumuudessa liika on aina liikaa. Nyt sitten sataa ja on kylmä. Toivotaan kuitenkin, että kelit kirkastuu ja lämpiää taas pian.
No joo, ihan kauheasti ei pelota. Voidaanhan me kaikki kolme istua hiljaa ja lukea jokainen omaa lehteä jos vaikka ei keksitä mitään puhumista...jännittää minua ihan oikeasti jonkin verran! Sillain sopivasti.
Olipa taas niin mukavata luettavaa kuvitusten kera. Näin on, että työelämä verottaa, eikä blogimaailmaan enää kerkiä ja jaksa samoin kuin vapaalla. Hyvää viikonloppua - kesää! Työelämään voimia ja iloa!
Lähetä kommentti