keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

Tallinnaa ja Vasikkasaarta geokätköilijän silmin

Vasikkasaaren upea kukka metsän keskellä

Heipsan! Nyt on taas baarikaappi täynnä, sillä pyörähdimme Tallinnassa maanantaina. Reissu oli jokseenkin voimia vievä, sillä herätys oli jo 5 jälkeen , jotta ehdittiin 7.30 laivaan. Laiva eli Tallinkin Star oli vielä varsin siisti, mutta hämmästystä herätti vähäinen vessojen määrä. Vaikka porukkaa oli selvästi niukasti, joutui vessoihin koko ajan jonottamaan. TYLSÄÄ! Jos sinulla ei ole seurapiirirakko ja jos varsinkin aiot kipata olutta laivalla, on parempi satsata hyttiin, vaikka siitä muutaman rovon maksaakin. Oma vessa siinä paatissa on sallittua ylellisyyttä. Menomatkalla olimme kansipaikoilla, mutta kokeneina matkaajina varasimme paluumatkaksi oman hytin. Arvasimme,että tulee käveltyä paljon, ja on ihanaa oikaista ruotoansa raskaan päivän jälkeen. Niin , todellakin mun askelmittarini näytti päivän päätteeksi semmosta 35.000 askelta , joka kilometreiksi muutettuna on sellaiset 17 km näillä töpöjaloilla toteutettuna. Sanonpa, että se on aika kunnioitettava määrä vanhalle rouvalle. Onneksi vain viimeiset kilometrit tehtiin raskoin taakoin, muuten ihan keveästi ja kunnon lenkkareilla.

Puisto, joka alkaa Lydia Koidula tien päästä


Kuten arvaatte, tällä kertaa emme pyörineet vanhassa kaupungissa, vaan kiertelimme Tallinnan kauniita puistoja ja niiden pöheikköjä geokätköjä etsien. Tuli todellakin nähtyä paikkoja, joita ei ole koskaan aiemmin nähnyt. Aika pitkään pyörimme isossa puistossa tai puistometsässä, joka sijaitsi keskustasta laululavan suuntaan, Lydia Koidula katua pitkin sinne pääsi. Kertakaikkiaan upea puisto, täynnä jalopuita. Erityisen paljon siellä oli hevoskastanjoita. Ihmisiä ei paljon ollut, ihan muutama kulkija vaan. Käväisimme myös laululavalla, jossa purettiin juuri laulujuhlien rekvisiittaa pois. Vanhassa kaupungissa kävimme lähinnä syömässä Musta lammas- nimisessä ravintolassa. Ruoka oli ihan kelvollista, joskin kalliihkoa. Atmosfääri ja tunnelma oli ravintolassa hieno ja palvelukin pelasi. Lähes kaikki asiakkaat olivat suomalaisia.



Arkitehtuurissa löytyy montaa suuntausta

Vanhan kaupungin liepeiltä etsimme myös kätköjä ja loppujen lopuksi tuli jo kiire satamaa kohti. Kaikki shoppailut jäi tekemättä, tosin en mitään olisi tarvinnutkaan. Oli tosi ihana vetäytyä jo täydemmässä laivassa omaan hyttiin ja käydä jonottamatta vessassa monta kertaa ja otinpa vielä nokosetkin. Että semmoinen reissu. Kotia tultiin väsyneinä , mutta tyytyväisinä. Laitoimme vielä rankan päivän päätteeksi makkarat grilliin ja uudet perunat höyryyn. Söimme kunnon sapuskat partsilla siinä 21.30 aikoihin ja hyvin siellä tarkeni.




Eilen Göteborgin ystävämme tuli kylään ja tuli lärpätettyä koko ilta niitä näitä kaalinpäitä. Kävimme Siuntion puolella ihanassa kalasavustamossa ja söimme taas parvekkeella tällä kertaa sitruunalohta ja rosepippurihunajamarinoitua savulohta, vähän savusimpukoita ja graavilohta. Kaikki oli erinomaisen tuoretta ja maistuvaa ja kerrankin oli hyötyä lämmittimistä, jotka siippa sinne asensi kuukausi sitten. Hyvin tarkeni, vaikka tuli vettä koko iltapäivän.

Tänään juhlat jatkuivat, sillä vuosi on vierähtänyt edellisestä hopeahääpäivästämme ja tänään tuli 26 vuotta täyteen yhteistä matkaa. Vieraamme lähdettyä me lähdimme saaristoristeilylle Isoon Vasikkasaareen ja palkkioksi kolmen kätkön löytymisestä, söimme hyvän hääpäivälounaan Gula Villanissa. Sitä paikkaa voin suositella, ainakin me olemme saaneet sieltä aivan mainiota ruokaa, eikä tänäänkään tarvinnut pettyä. Nyt vaan väsytää sikanaan, kun puksutimme saaristoveneellä takasin semmoiset kolme varttia. Menen vielä kahville ja lataan kuvat sen jälkeen. Sitten hiljenen toviksi, koska Itävallan reissun pakkaustouhut alkavat. Varsin todennäköistä on, ettette kuule minusta ennen elokuuta- paitsi jos kämpässä on hyvät tietoliikenneyhteydet ja kelit on sateiset. Sitten tulee varmaan rapoa reissulta suoraan.



Gula Villanissa oli tällaista



Eipä tässä sitten muuta. Täällä aletaan viettään romanttista hääpäiväiltaa. Tosin minun on häpeäkseni tunnustettava, että siippa on meistä se romanttisempi. Mie olen semmonen Konkreetti-Santra.



Eläköön parisuhteet! Niin lyhyet kuin pitkätkin. Taskumatista otimme konjakit.



11 kommenttia:

Virpi P. kirjoitti...

Teillä on ollut hauskaa ja varsin makoisaa elämää. Onnea ja skool pitkälle parisuhteelle, sitä kannattaa aina juhlia!

Olisi kiva katsoa noita kuvia suurempanakin, mutta sinun kuvasi eivät napsauttamalla suurene. Tiedätköhän syytä siihen?

Ja oikein hyvää lomaa Itävallassa, reippailua on ainakin tiedossa -ja sitä hyvää ruokaa ja juomaa!

Irene kirjoitti...

Hyvää hääpäivää täältäkin päin. =oD Me ollaan menossa Tallinnaan maanantaina 13.07. Matka on päivän nmatka ja varmasti raskas. Onneksi mulla on tuo kärrykassi, mihin mahtuu paljon Tallinnan tuliaisia. Tuo 17km. kävelysuoritus on hieno. Täytyy munkin ottaa mukaan askelmittari. =oD Hyvää ja antoisaa Itävallan matkaa teille.

Vicki Li kirjoitti...

Katriina-tuo kuva homma on mlle aina yhtä mystistä.Mulla ei ole aavistustakaan siitä, miksi joskus joku mun kuva suurenee klikkaamalla(yleensä jutun eka kuva)ja useimmiten ei. Mie en pienennä ollenkaan mun kuvia, paitsi että Picasa ilmeisesti pienentää kuvat automaattisesti noissa kollaaseissa. Siksi olen niitä alkanut suosia, lataantuvat tosi nopeasti blogiin.
Irene, hauskaa Tallinnan matkaa! Mieti sitä hyttivarausta palatessa, on ehdottomasti hintansa väärti.Meilä oli vain selkäreput, joissa tuli roudattua muistaakseni 14 pulloa ;)yhteensä.

Rita kirjoitti...

Voi, kun teillä on niin kadehdittavan hyvät senssit sieltä vastarannalle Talliinnaan päästä - noin vain pistäytyä päiväseltään. Toista on täältä lähteminen sinne saakka. Mutta kivaa kuultavaa retkenne ja sen annit.

Oikein vesi tuli kielelle, kertomaasi lueskellessa ja kuvia katsoessa. Lohisopalla muuten herkuttelin minäkin tänään lounaalla. Ja jälkiruokana ihanalla omenapiirakalla.

Oikein hyvää hääpäivä iltaa!

Hanna kirjoitti...

Hyvää hääpäivää - vaikkakin pikkuisen myöhässä ;)

Kauniita kuvia sinulla täällä - olipa mukava päästä kuvaretkelle mukaan :)

Ihania hetkiä tulevaisuudellekin!

Saanel kirjoitti...

Oikein ihanaa matkaa teille ja onnittelut hääpäivän johdosta!!!

Ja kiitos loistavasti ideasta viikonlopun menun suhteen : ) Blogiystävistä on todella iloa ja hyötyä : D

P.S Veskojen vastaus oli siellä edellisessä postauksessa, mutta täsmällinen tarkastettu vastaus on 49 kpl.

Yökyöpeli kirjoitti...

Moi Vicki-ystävä!

Kokeilen taas minäkin, salakurkkija pitkästä aikaa kommentoimista, onnistuuko toka yritys...
Meinasin eilen laittaa tekstarin tulemaan, kun etsimme ja löysimme elämämme ekan geokätkön. Se oli luokkaa 1, eli yltiöpäisen yksinkertainen, ja sijaitsi Suomenojan venesataman läheisyydessä. Käytiin veneeltä tullessa hakmassa se. Ukko oli jo kuulemma kolmisen vuotta sitten kirjautunu harrastajaksi, mutta hämmästyi kun nyt sitten minä ehdotin lajia. Sun syy! Tämä vois olla hyvä keino narrata vanhat luut liikkeelle. Esim venereitin vakiopysäkellä näyttää olevan niitä runsaasti.

Mukavaa Itävallan lomaa teille! Me lähdetään veneilemään, kunhan tästä kelit taas paranee. Tavataan viimeistään syksyllä!

t. Yökyöpeli, vaikkakaan ei enää niin paha...

Vicki Li kirjoitti...

Hih-hih, siippa on saanut tartutettua lajin jo monelle, mutta nyt saan miekin yhden "päänahan". Me lähdemme huomenna Itävaltaan, siellä 2 viikkoa ´ja lopuksi vielä Munchenissä 5 päivää. Toivottavasti sää tokenee, siellä on ollut kovia sateita.Siipalla kohta 500 kätköä löydettynä.Mukavaa lomanjatkoa ja tapaamisiin elokuussa!

meri kirjoitti...

Lämpimät onnittelut pitkästä liitosta!
Ja oikein erittäin hyvää ja antoisaa matkaa teille. Jos siellä on nyt satanut niin loppukuun varmaan paistaa eli heinäkuun sademäärä on varmaan jo täynnä. Ehkä jokunen pakollinen lepopäivä kirjan ääressä voi tehdä hyvääkin, jos on tylsä keli? Itse henk.koht. voin oikein hyvin viettää moisen lepopäivän myös hyvällä säällä eikä tee tiukkaakaan.

Vein tänään Tampereelle sulatettavksi uuden vadin, joka on tehty sinua ajatellen; saat kuitenkin itse valita sitten haluatko sen vai jonkun toisen. Tämä uusin on syvän vihreän ja metallihohtoisen ruudullinen, kuvaa ei vielä ole. Minusta siitä tuli kaunis!

Vicki Li kirjoitti...

Meri- 4 paksua tiiliskivikirjaa on myös pakattuna. Lomalla on ihana lukea, kun ei ole kotona paikat huutamassa apua.
Vati on varmasti ihana, palataan siihen sitten elokuussa.See you later, alligator!

Blue nun kirjoitti...

Piti tulla sanomaan, että minäkin tosiaan ihmettelin sitä vessojen lukumäärää. Aivan liian vähän verrattuna ihmismäärään. Ja ihan sama oli Superstarilla.