Kassi-Alma surutyössä

Nukuin tänään 9.15 saakka, luin rauhassa Hesarin ja söin pari leipää teen kanssa. Noin klo 10.30 starttasin auton ja suunnistin kohti työpaikkaa.Tarkoituksenani oli luovuttaa työpaikan avain ja tyhjentää sieltä viimeinen saarekkeeni : pukukaappi. Pukukaapissa olikin aika runsaasti kamaa: toppatakki, toppahousut, lapaset, villaponcho, uimapuku, pyyhe, liian pienet farkut, pitkä hame, talvitoppakäsineet, nahkahanskat, yksi joulukortti ja kynä. Kaiken huipuksi pukukaapin päällä oli teleskooppivaellussauvat, joita olin lainannut eräälle työkaverilleni viime syksynä. Jokaista tavaraa muovipusiin sulloessani , ajattelin, milloin olin niitä tarvinnut. Jonkinlaista surutyötä ja luopumista oli tuo pukukaapin purku. Aivan lopuksi irrotin pukukaapin avaimen avainnipustani ja jätin sen kaapin oveen. Kolmen tursuavan muovipusiin kanssa suunnistin autolle, en sentään itkenyt.

Tavaroista puheenollen työkaverini kysyi vielä ovella, että olinko muistanut kumisaappaani, sadehousuni ja talvilenkkarini... enpä ollut muistanut. Päätin jättää ne siemeneksi, jos vaikka palaan sitten noin vuoden päästä jolloin työlomani loppuu. En irrottanut nimeäni pukukaapin ovesta- siihen minusta ei vielä ollut. Sen voi irrottaa sijaiseni. Jännää huomata, miten vaikeaa on luopua, vaikka sen tekisi omasta tahdostaankin. Onneksi mun ei tarvi luopua niistä tärkeistä ihmissuhteista, jotka olen vuosien aikana työkavereihini luonut. He ovat oikeasti minulle tärkeitä ihmisiä- ehkäpä minäkin olen sitä heille.

Kävin sitten tyttären kanssa Ale-huumassa Tapiolassa, mutta pysyin tiukkana, enkä ostanut muuta kuin ruokaa. Tosin mansikat unohtuivat, niinpä tein vielä uuden reissun lähikauppaan ja hain 3 litraa mansikoita - litran jokaiselle perheenjäsenelle. Oli hyviä ja makeita ja nyt on lievä ähky. Mie en pakasta enää mansseja, mutta syön niitä paljon tuoreena näin manssiaikaan. Joskus syön liikaakin. Se ei liene enää yllätys lukijoilleni.

Huomenna menen siis jälkitarkastukseen ja jos kaikki on ok sairaslomani loppuu ensi keskiviikkona jolloin paukkasen töihin päivystävään yksikköön. Hain tänään työvuoronikin. Tuntuu oudolta ajatus töihin menosta. Siihen ajatukseen on nyt vaan totuteltava.