Sorry, liikaa luvattu

Paljastui juuri tässä, että tissikuvat ennen leikkausta ovat vahingossa tuhoutuneet. Rakas tyttäreni alusti uudelleen muistikortin ennen pyöräilyretkeänsä, eikä muistanut, että tissidokumentaatio oli sillä kortilla, siis gone by the wind. Tapaan leikanneen lääkärin parin viikon kuluttua jälkitarkastuksen merkeissä ja voin kysyä, joskos hän lähettäisi mulle kuvat, jotka otettiin juuri ennen leikkausta. Sanoisinko, että harmittava takaisku. Ottakaa opiksenne, siirtäkää kuvat heti koneelle, ettei käy näin ohrasesti.

Ruoasta puheenollen. Eilinen grillattu kala-ateria oli LOISTAVA, tonnikala marinoituna oli maukasta, mutta vielä parempaa oli sähkögrillissä halstaroitu siikafile. Halsteri oli siksi väljä, että siikafileet laitettiin päällekkäin vastakkain. Ennen grillausta pintaan pippuria, suolaa ja oliiviöljyä. Tosi hyvää, onnistui ehdottomasti yli odotusten.

Tänään lähdimme Kaivopuiston konserttiin Radio Novan 10 v. juhlan kunniaksi. Istuimme solumuovialustoilla kaksi tuntia ja sitten riitti. Idols Ari Koivunen esiintyi ekana ja oli hyvä livenä, siis aivan loistava, toinen samanmoinen oli Irina. Mutta sen sijaan vaikutusta eivät tehneet Uniklubi ja PMMP. Sitten persus puutui niin, että täytyi lähteä kotiin.

Kotona taas grilli kuumaksi ja tosi toimiin. Alkupalaksi katkarapuvarras (valmis pakastejuttu, indonesialaisia isoja katkarapuja) ja sitten marinoidut entrecote- pihvit täytettyjen herkkusienien kera (sisällä savustettua poronlihamurenaa, punaista pestoa ja juustoraastetta) ja vihannessalaattia. Nam! Jälkiruoaksi kaffetta mascarpone- jäätelön ja mesimarja-vadelma liköörin kera - hyvää!! Tytär totesi siinä syödessä, että viimeksi oli pettymys syödä ravintolassa,(Raffaello) kun kotona saa parempaa ruokaa. Hieno tunnustus, joka lämmitti äidin ja isän sydäntä.

Tisurintamalla vähän tapahtumia. Pitkin päivää on vähän viillellyt ja itsestään sulavien tikkien päitä tipahtelee esiin sieltä täältä. Edelleenkin mietityttää, tuleeko arvista oikeasti siistit. Iho on yhä aika rypyillä tikkien välistä. Ehkä soitan haavahoitajalle arkena ja kysyn , ollaanko tässä normaalissa aikataulussa.

Viime yönä hikoilin kuin porsas. Kävi mielessä, että näinköhän uuteen kalliiseen sijauspatjaan syöpyy taas hiestä naisen profiili...

Tukka mulla on karmea. Nuorena mulla oli kaunis, kiiltävä lähes musta tukka, joka taipui kauniisti. Nyt mulla on harmaanpuhuva kuontalo ja alan muistuttaa päivä päivältä enemmän Outi Heiskasta... Siispäs tilaan huomenissa kampaajan ja vedän itselleni siilitukan. Sekin olisi takuulla naisellisempi, kuin tämä katkenneitten harmaitten hiuksien muodostama epäsiisti pörrö. Näihin kuviin ja arkea päin!