Tsekkaa aina bagin tiedot!

Kauhia tappaus. Avattiin sitten se viinikirjan kehuma autralialainen bagi ja juotiin lasilliset, ihan ok. MUTTA: kun lähdin hakemaan seuraavaa lasillista hokasin viinibagin kyljessä päiväyksen, täytetty 6/ 2006 ja best before 20/4/2007. Ääk, olin siis juonut vanhentunutta viiniä.

Tänä aamuna bagi kassiin (varmistelin vielä illalla kerran, että vanhentunutta oli) ja lähialkoon. Siellä hyllyjen täyttäjä täti otti bagini vastaan ja rynnisti takahuoneeseen. Sieltä tultuaan, hän totesi, että koska ko. bagi ei kuulu juuri tämän Alkon valikoimaan, heidän pitää perustaa se?? ja saan bagista korvauksen huomenna. Annoin kuitin ja siihen kirjoitettiin mun nimeni ja puhelin numeroni. Itselleni ei jäänyt tapahtumasta mitään dokumenttia... Siellä varmaan nyt juovat mun bagini loppuun takahuoneessa ja huomenna ei kukaan tiedä mitään mun palautetusta bagistani saati sitten rahallisesta korvauksesta. No, huomenna olen viisaampi. Janoisilla ei olekaan meille asiaa ennen lauantai-iltaa.

En tiiä, onko sitten vanhentuneen viinin syy, mutta nyt on ollut vähän huono olo koko aamun, vatsa on sekaisin ja alimpia kylkiluita kolottaa. Saattaa nuo luukivut johtua siitäkin, että nyt olen pystynyt nukkumaan jo vähän kyljelläkin, eikä luuparoilla olekaan enää sitä pehmeää tissimattoa alustanaan. On se jännä, kun vatsa on sekaisin, niin tuntuu kaikki muutkin kivut ja raihnaisuudet: oikea polvikin ilmoittelee olemassaolostaan.

Liikunta, kävelyä lukuunottamatta on ollut nyt vähissä. En mie mikään himoliikkuja ole ikinä ollutkaan, mutta kyllä mie vesijuoksemisesta tykkään vaeltamisen lisäksi. Vesijuoksu ei pääse nyt ohjelmistoon vielä aikoihin leikkaushaavojen takia, mutta kunhan syksy saapuu uimahalli taas kutsuu. Vaellus kutsuu jo aiemmin. Taas on hommat järjestetty siihen malliin, että vuorille lähdetään elokuussa, ensin viikoksi Ötztaliin ja toiseksi viikoksi Kalsiin. Molemmat ovat meille uusia paikkoja, Itävalta maana on vanha tuttu jo kymmenen kesän ajalta. Ihanaa, että nyt on reppu vain takana, toivottavasti en kaadu selälleni ja vieri vuoren rinnettä alas, kun painopiste on muuttunut.

Oli itsestäni niin ylpeä eilen, kun osasin tilata sivulleni kävijälaskurin. Sen asentaminen sivulle ei kylläkään onnistunut ilman miestä. Onhan se kiva vaan tietää, lukeeko näitä juttuja kukaan. Laskuri alkoi siis toimia vasta eilisestä illasta eli lukemat ei vastaa koko totuutta lukijoitten määrästä.

Kun eilen kuljin kaupungilla tuli katseltua naisten tissejä, kyllä niitä oikeasti on moneen lähtöön. Joidenkin kohdalla oli suuri kiusaus pysähtyä ja kysyä: Kuule, oletko koskaan ajatellut rintojen pienennystä?" Eipä silti, hienosti suurin osa naisista kantaa isommatkin rintansa ja kyllä tämä on niin henkilökohtainen juttu, haluaako lähteä tälle tielle. Mulle tämä on ollut hyvä juttu, jollekin toiselle varmaan ei. Pelkistä esteettisistä syistä en omien rintojeni kanssa olisi lähtenyt operaatioon, kyllä mulla on ollut näistä jo vuosikausia vaivoja. Mielestäni rintani olivat ihan kauniit ennenkin, sellaiset isot pehmeät pallukat. Miinuspuolena jatkuva hartioitten kiristys ja väliin päänsäryt iltapäivisin. Kauhea ihottuma oli rintojen alla aina kesäisin, kun enemmän hikosin ja ne oikeasti painoivat tosi paljon. Onhan siinä painoa ollut, kun poistettiinkin toisesta rinnasta 570 gr ja pienemmästä 420gr. Niin olihan ne tietty aika erikokoisetkin, mutta niin taitaa olla suurimmalla osasta naisia.

Jokohan uskaltaisi juoda kahvia, oudosti pörisee tuo maha. Mukavaa viikonloppua kaikille lukijoilleni!