maanantai 25. toukokuuta 2009

Neljän kopla



Vastaan haasteeseen, kun osuin Saanelin sivuille sopivasti, enkä ole vielä näihin vastannut. Muistaakseni.


4 työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt:


Eka palkallinen duunini oli kesäkuussa 1974, jolloin suursiivosin erään kioskinpitäjän vanhaa omakotitalon mörskää. Alunperin kuvittelin pääseväni kioskille myymään... Eukko oli oikea piiskuri ja puhdasta tuli vaikkakin hammasta purren. Kotiin päivän jälkeen päästyäni olin niin väsynyt, että vain itkin ja nukuin. Mutta olin päättänyt, että hoidan homman loppuun ja hoidin kanssa. Sain palkkaa muitaakseni noin 300 markkaa ja se riitti juuri siihen, että sain ostettua itselleni vaihteettoman Isojopo pyörän, jolla sitten huruuttelin Pohtimolammelle Juhannuksen viettoon judoporukan kanssa. Tärkeä työkokemus, josta voisi todeta "kyllä Siperia opettaa" Työn sivujuoneen kuului se,että eukon parikymppinen poika tuli katsoon vierestä, kun mie siivosin. Ei sentään koskenut, mutta kattoi. Huh-huh.

Olin 17-vuotiaana kesätöissä myyjänä kristillisessä kirjakaupassa. Se oli kiva homma, suht leppoisa ja kavereita näki mukavasti työpäivän aikana. Kerran yhdet ystäväni sahasivat minua pahasti linssiin. He olivat pukeutuneet ulkomaisiksi turisteiksi aurinkolaseineen. Palvelin heitä ystävällisesti englanniksi. Siitä kyllä hupia piisasi jälkeenpäin.

Olin perheohjaajana. Työhön kuului paitsi hallinnollista (allekirjoitukset satoihin kotihoidontukipäätöksiin) myös virkistyspäivien järjestämistä kotiäideille. Se oli hauska duuni, josta kovasti tykkäsin. Vakanssi vain lopetettiin, kun valtakunnallinen kotihoidontuki yleistyi ja Espoon maksama oma kotihoidontuki vähitellen lopetettiin.

Olin kesäaktiossa eli hengellisissä telttakokouksissa saarnaamassa ja laulamassa kuukauden päivät. Rankka kokemus, kun aina ei ollut oikein ruokaakaan. Hengen palo oli suuri, mutta näin aikuisena ajattelen, että seurakunnan olisi pitänyt pitää parempaa huolta edes maallisista tarpeista. Jos ystävät eivät olisi huolehtineet, olisin varmaan nääntynyt aliravitsemukseen. Muistan sen siunatun päivän, kun postini joukossa tuli kirjekuori, jossa oli 50 mk ja tämä tyttö lähti ulos syömään. Herra piti huolen pienestä sananjulistajastaan.

4 televisio-ohjelmaa, joita tykkään katsella:

Vaikea kysymys, koska katson todella vähän telkkaria. Minusta sieltä ei kertakaikkiaan tule mitään, mikä nyt niin kiinnostaisi. Mutta laitan männä vuosilta hyviä kokemuksia:

Tahdon asia- oli sarja, josta todella tykkäsin. Tytär osti sen mulle DVD versiona viime jouluksi, mutta se on vielä katsomatta.

Karjalan kunnailla -sarja, jonka seurasin mielenkiinnolla. Jos siihen tulee jatkoa, seuraan varmaankin.

Voimala. jos sattuu olemaan telkkari siltä kanavalta auki, saatan jäädä messiin. Siinä on hyvät jutut ja mielenkiintoiset vieraat.

Historialliset dokumentit, joita tulee varsinkin Teemalta.


4 paikkaa, joissa olen ollut lomalla

Nytkin on vaikea kysymys, mutta toisin päin. Olemme siipan kanssa himomatkustelijoita ja paikkoja on kertynyt aika paljon. Mutta laitan tähän sellaisia, johon haluaisin lähteä vielä uudestaankin.

Vietnam on aivan mielettömän upea kohde, jossa kaikki on kohillaan: mielenkiintoinen historia, erittäin ystävälliset ja palvelualttiit asukkaat,-vaikka yhteistä kieltä on harvoin-, loistava ellei suorastaan paras ruoka! Olemme olleet Vietnamissa Saigonissa ja Muine-rannikolla ja siellä olisi vielä vaikka kuinka paljon kattomista ja näkemistä ympäri maata.

Japani on paikka, jonne jouduimme hiukka vahingossa, kun Tiibetin matka peruuntui epävakaisten olojen vuoksi. Huipputeknologian maa, jossa kaikki sujuu kuin rasvattu ja vieläpä ystävällisesti, vaikka taaskin on harvoin yhteistä kieltä. Olimme suurimman osan aikaa Kiotossa, mikä on ihan hieno paikka, mutta sielläkin lääniä riittäisi. Japanin kuvia löytyy toukokuu 2008 arkistosta.

Itävalta. Olemme lomailleet Itävallassa vaeltaen jo yli kymmenen kesää ja näköjään taas lähdetään. Siellä on koluttu jo useampia laaksoja. Tänä vuonna menemme kolmatta kertaa Ötztaliin. Itävallan reissukuviin voit tutustua elo-syyskuun arkistoissa.

Lontoo. Siellä olemme käyneet vain kerran pidennetyn viikonlopun, mutta kaupunki valloitti heti. Kulttuuritarjonta ihan mieletön ja katseltavaa riittää joka lähtöön. Ihanat ilmaiset museot.

4 internet-sivua, joilla käyn melkein päivittäin

- YTV:n reittiopas


- facebook (ei muuta kuin kaveripyyntöjä lähettelemään)


- blogit, omat ja kavereitten

4 lempiruokaani ovat:

Olen kaikkiruokainen ja lähes kaikki maistuu mulle. Ja minussa se näkkyykin. Mieluiten kuitenkin ehkä syön:

Kalaa, ihan kaikissa muodoissa ja kaikkia kaloja: lohta, muikkua, siikaa, tonnikalaa, ahventa, kampelaa. Kala tietenkin mahdollisimman tuoreena.

Lammasta, taaskin monessa muodossa. Itsekin laitan lammasruokia aika paljon.

Hiivapulla kahvin kanssa maistuu aina ja joka paikassa. Ehkä ihan parasta on tuore hiivatakinapohjaan tehty puolukkapiirakka. Slurps.

Katkaravut. Varsinkin grillattuina ja hyvän esim. juustoisen kastikkeen kanssa. Japanissa söin todella hyviä Camembert- katkarapuja.


4 paikkaa, joissa mieluimmin olisin juuri nyt:


Unessa- näkemässä hyvää unta. Kunnon seksiunikaan ei olisi pahitteeksi.

Syömässä jossain hyvässä, mutta rennossa Gourmet-paikassa siipan kanssa.

Juomassa tankkiolutta Vietnamissa hämärällä paikallisella kujalla, mutta isommalla porukalla.

Olisin sen ensi kesänä vaellettavan korkeimman vuoren huipulla ja nauttisin maisemista. Hikisenä, mutta erittäin onnellisena.




Tälläisia ajatuksia tänään ja poimikoon meemin se, joka ei vielä ole tähän vastannut.


6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

IRENE sanoi....

Vautsi, mikä mies tuossa revittelee. =oDDD Onneksi se on patsas.

Virpi P. kirjoitti...

Te olette tosiaan matkanneet paljon ja kaukana, ja ilmeisesti panostaneet rahaa siihen aika lailla. Vietnam kuulostaa kiinnostavalta, vaikka minä sinne en kyllä pääse.

Vicki Li kirjoitti...

Kyllä me matkustamiseen panostetaan, se on totta. Onneksi se valinta on yhteinen, monet pitää meitä ihan kahjoina tuon valinnan takia. Mutta ei meillä sitten olekaan omakotitaloa, mökkiä, venettä eikä kakkosautoa ja ykkösautokin on pieni ja vanheneva. Elämyksiä ja muistoja reissuilta on sitten jakamiseen asti, kun jalat eivät enää kanna ja/tai rahat loppuu.
Toinen asia,johon satsaamme on hyvä ruoka. Siihen satsataan selvästi teilläkin, Katriina.

Anonyymi kirjoitti...

Elämyksellistä kesää ja antoisia päiviä "vanhassa ruodussa"! Jään kaipaamaan näitä raporttejasi... Sain juuri, blogiasi lukiessani, puhelun vanhalta ystävältäni. Hänellä on alkamassa taistelu levinnyttä syöpää vastaan. Hän koki ELÄNEENSÄ ja ajatteli tyynesti tulevia aikoja. Eletään siis!
T. Eevis

Vicki Li kirjoitti...

Eevis- hauska kuulla sinusta. Olet olut pitkään pimennossa.
Voimia ystävällesi, on kova paikka. Mulla on kauhia limayskä ja pitää yskiä jalat ristissä. Sitä tämä ikä teettää.

Anonyymi kirjoitti...

Niih, tuttua, tuttua... :-D
Aloittelen joskus syksymmällä uutta blogia. Ilmoittelen, jos olet vielä langoilla...
T. Eevis